lauantai 29. syyskuuta 2012

40senttiä painoa lisää

No niin, "ensimmäinen" ISO tavoite saavutettu ja tänään oli SUUREN (vai pitäisikö sanoa pitkän) palkkion paikka. Kaksi vuotta haaveilin ja tavoittelin jotain, mikä inspiroi ja motivoi huimasti. 20kiloa painoa tippui, olo parani ja oli aika uusia hiukset täydellisesti.

Tästä lähdettiin, tänään aamupäivällä.

Ja kolmen tunnin kampaajasession jälkeen päädyttiin tähän.

Voin kertoa, että odottaminen kannatti ja sain ERITTÄIN mieleisen palkinnon tänään. Hiuksiin siis tuli lisää pituutta, lisät on n.40senttiä pitkät ja hiukset mielettömän paksut. Minä tykkään, mitäs mieltä te olette? 


Iloa ja hyvää mieltä teidänkin viikonloppuun. :)

perjantai 28. syyskuuta 2012

Tahtoisin/tarvisin

Pinkkii

Tarvisin puhelimelle kotelon, tahtoisin siis tuollaisen minkä saa käsivarteen treenin ajaksi. Musiikit kun useimmiten kuuntelisin puhelimelta, mutta nykyisin en saa puhelinta mitenkään fiksusti mukaan, joten sitten jätän musiikit kuuntelematta (eli tyydyn salin radion antiin). Ja siis onhan toi pinkki aika nätti... Minähän olen loppuun asti vannoutunut Nokian käyttäjä, joten mun pinkkiin NKasiin pitäis hankkia sopiva kotelo.


Air Begasus 29


Juoksulenkkarit on edelleen kaupassa, mutta voi olla, että tää juoksemisen aloittaminen jää muutenkin kevääseen, joten enää mulla ei ole pakkomiellettä näiden hankkimisesta. Jos talven aikana saisi juoksun rullaamaan salilla ja lähtis keväällä sitten alottelemaan ulkona juoksemista. Tää päätös on selkeytynyt kahdestakin syystä: 1. Ei mulla ole oikeasti aikaa nyt tähän 2. Keväällä on kivempi aloittaa, koska vihaan talvella liukastelua jo kävellessä, saatikka sitten juostessa, etenkin kun olisin vasta-alkajan tasolla.


Haglöfs Tight NXT L

Uusi reppu! Tollanen kompakti ja sopivan kokonen. Haglöfsin omaan olen iskenyt silmäni. Nykyineen Jansportin reppu kyllä ajaa edeelleen asiansa, mutta reppu itsessään on niin leveä, että kaiken aikaa tuntuu siltä kuin reppu kieppuisi selässä puolelta toiselle. Etenkin pyöräillessä tämä haitta jotenkin korostuu.


Uusi polkupyörä

Tuo kuva on nyt vaan siksi, että siinä on polkupyörä... Mutta uudesta fillarista haaveilen. Nykyinen toimii ja ajaa asiansa, mutta siltikin uusi kuumottaisi kovasti. Ajan nykyään kuitenkin paljon pyörällä ja ajaisin varmasti enemmänkin jos alla olisi joku tollanen aivan mahtava härpäke. ;)


Hahhah...

Viimeinen muttei missään tapauksessa vähäisin haaveilun kohde, Moulinexin Fresh Express.... sais tehtyä raasteet sun muut todella helposti. Laite on pieni ja helppo ottaa käyttöön. Siinä kohtaa kun tekee neljälle hengelle porkkanaraastetta ni haaveilee kummasti tälläsistä asioista... pinnallista, tiedän, mut saahan kotiäiti joskus haaveilla jostain mikä helpottais arkea edes vaikka ihan vähän. ;) Ja voih, mikä turhake tää on, mutta tulis meillä NIIN käyttöön.

No, tässä tällänen haaveilullinen materia-pläjäys tähän perjantaihin. Kaikki kuvat on haettu ja metsästetty Googlesta, mitä me nykyään tehtäiskään ilman sitä?

Ai mikä päivä?

Viikko on vierähtänyt ihan hurjaa vauhtia, eilen tajusin, että perjantaihan se sieltä jo kolkuttelee. Hyvä niin, viikonloppuna haluaisin hieman nukkua ja ladata akkuja, laittaa kotia kuntoon ja hinnoitella kirppiskamoja. Viikonloppuna myös rentoudun hieronnan ja kampaajan parissa, mutta niistä lisää sitten myöhemmin ja ehkäpä jotain kuviakin pitää uusista hiuksista laittaa.

Viikko on sujunut ihan ok. Salilla en ole käynyt, mutta yksi rauhallinen vaunulenkki, yksi kuntonyrkkeily ja kaikki tanssitunnit olen vedellyt menemään. Olo on edelleen hivenen flunssainen, aamuisin niistän ja yskin noin vartin ja sitten saan ääntä tulemaan ja voin toivottaa lapsille hyvät huomenet. Päätin kuitenkin, että treenailen silti omaa kroppaa tarkasti kuunnellen ja jos tauti iskee kunnolla päälle niin sitten pidän lepotauon. Tämä flunssa ei ole tuntunut tästä etenevän mihinkään suuntaan ja jos olisin pitänyt lepoa olisin kohta makaillut jo kolme viikkoa, eikä tilanne todennäköisesti olisi mitenkään erilainen.

Tässä siis tätä viikkoa

Bodycombat jätti mut vähän viileäksi sunnuntaina, mutta sitä seurannut lihasarkuus puolestaan kieli siitä, että on se tehonnut. Ja en minä tietenkään sitä kieltänytkään etteikö se olisi tehokasta, ei vaan sillä hetkellä tuntunut minulle sopivalta. Näin jälkikäteen olen kuitenkin ajatellut antaa hommalle toisen mahdollisuuden jossakin kohtaa, kun tulee sopiva ajankohta. Combatia menee vain mun salilla sellaisina ajankohtina etten sinne pääse, harrastukset haittaa harrastuksia. Keskiviikon nyrkkeilyn ja eilisten tanssituntien jäljiltä mulla on ojentajat aivan kipeinä, hyvä jos kädet jaksaa nostaa hartiatason yläpuolelle. Eilen tanssitunnilla sain myös jokusen mustelman, lähinnä polviin ja lonkkiin... laskeskelin, että noin parisenkymmentä jälkeä löytyy, mutta on se tanssiminen vaan niin ihanaa.

Tänäänhän oli myös punnituspäivä, viikossa oli lähtenyt 600g ja nyt pudotusta oli tasan 20kiloa! Siitä ihan innostuneena asetin itselleni tavotteita, seuraavien neljän viikon aikana paino saisi tippua 1,3kg ja mitoista tulisi kaikista lähteä 1-2cm paikasta riippuen. Painotavoitteen laitoin ihan tarkoituksella noin maltilliseksi, koska lopullinen tämän vuoden tavoite on nyt 3,4kilon päässä ja haluan tuon määrän lähtevän vain ja ainoastaan rasvasta. Tämä mun painon putoaminenhan on ollut tähänkin asti ehkä hieman liiankin maltillista, joten en tässäkään kohtaa tee siihen suurta muutosta. Mittojen pienenemisenkin asetin maltilliseksi, koska samalla haluaisin saada sitä lihasta. Eli tulevan kuukauden teemana on hankkia lihasta ja kadottaa rasvaa. Ihan kun se eroaisi kuluneista kuukausista jotenkin, nyt vain asetin itselleni todelliset ja konkreettiset tavoitteet.

Ja sitten perjantain kunniaksi, maailman ärsyttävin biisi, mikä kuitenkin saa jalan vippaamaan ja treenin kulkemaan. 


tiistai 25. syyskuuta 2012

Kehonhuollosta

En ole tainnut teille varsinaisesti kirjoittaa kehonhuollosta. Siihenhän kätkeytyy sisään kaikki kehoa huoltavat asiat liikunnasta ravintoon. Itselleni se tarkoittaa tietenkin liikuntaa ja hyvää ravintoa. Näiden lisäksi se tarkoittaa kaikkea sitä hyvää mitä teen kropalleni.

Pääasiallisena kehonhuoltona pidän venyttelyä... tästä en ole teille ainakaan kirjoittanut. Myönnän etten venyttele esimerkiksi salin jälkeen koskaan siellä paikanpäällä. Salitreenin jälkeen pyöräilen kuntopyörällä 5-10minuuttia ja palauttelen lihakset tällätavoin. Siitä kotiin, palkkaria nassuun ja suihkuun. Mutta salipäivinä venyttelen aina illalla, kunnon venyttelyt kestää mulla 15-30minuuttia ja joskus teen ne katsoessani telkkaria (koska katson sieltä ainoastaan tietyt klo.21 alkavat sarjat + tanssiohjelmat). Kuntonyrkkeilyyn itseensä sisältyy noin 20minuutin mittainen venyttely. Tanssitunneilla yleensä venytellään sellaiset pikaiset venytykset. Usein tanssien jälkeenkin venyttelen kotona, jos paikat tuntuu erityisen kireiltä tai huutavat muuten vaan venytystä. Jooga on ollut minulle se "juttu" ja kovasti yritän löytää sellaista ajankohtaa ja tuntia, että pääsisin "rentoutumaan" ja huoltamaan kehoani myös joogan parissa.

Kuva Google


Sauna. Ihan noin vaan yhdellä sanalla... Se on paikka missä rentoudun täysin. Käyn kerran viikossa, useamminkin olisi mukava ehtiä. Infrapunasaunasta pidän myös erityisen paljon, mutta aivan liian harvoin tulee sitä käytettyä... ihan vain siksi, että olen todella laiska käymään salilla pesulla, kun samalla vaivalla tulen kotiin rauhassa peseytymään. Tässä voisikin olla yksi tämän loppuvuoden tavote, käydä vaikka alkuun kerran kahdessa viikossa infrapunasaunassa rentouttamassa mieltä ja lihaksia.

Kuva Google

Näiden kaikkien lisäksi on sitten se hieronta. Olen jo aiemmin kertonut, että mieheni veli on urheiluhieroja ja hän siis hoitaa meillä tämän hierontapuolen. Selkä-hartia-niskaseutu on siis tältäkin osin hoidossa. Toki joskus olisi mukava saada kokovartalohieronta, mutta siihen hommaan en ole vielä uskaltautunut. Myös kuumakivihieronta on alkanut kiinnostaa, koska kuntonyrkkeilyn vetäjämme kehui moista hierontamuotoa. 

Kuva Google


Kaikkea tätä on siis minun kehonhuolto. Miten on teidän laita? Muistatteko esimerkiksi venytellä riittävästi?



maanantai 24. syyskuuta 2012

Ihan vaan, että...

Helmikuussa minä, yksi ystävä ja USHER! Oi voi, voi voi! Liput siis tilattu tänään! :D Me so happy!


sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Viikonloppuna

Me ollaan shoppailtu, rentoiltu, hivenen herkuteltu, möllötelty, kyläilty, köllötelty ja oltu vaan. Viikonloppu on ollut just niin rentouttava kun oltiin toivottukin. Tosin muutamat kotihommat mitä oltiin suunniteltu jäi tekemättä, mutta ehtiihän sitä joskus muulloinkin, kun kyse ei kuitenkaan ole mistään perus-viikkosiivosta! Flunssa ei toistaiseksi ole iskenyt pahasti päälle vaikka olo on hivenen voipunut kaiken aikaa. Perjantain ja lauantain otin kuitenkin kuntoilusta vapaata ja luulen kyllä, että se teki ihan hyvää kropalle, vaikka mieli jonkin verran kärsikin! ;)

Eilen, lauantaina pakattiin perhe autoon ja suunnattiin sinne Veturiin, eli uuteen ostoskeskukseen. Toiveena oli ostaa ehkä jotain jopa itselleni ja niinhän siinä kävi, että muutama juttu löytyikin!


"Kauan" ostoslistalla ollut ja useassa muussakin blogissa kehuttu kirja sekä pari uutta treenitoppia. Kuvasta unohtui uudet ulkoiluhousut (tai tuuluhousut ehkä), mitkä oli pakko-ostos syksyksi kun entiset tippuvat jalasta ja kävelylenkit ei olisi kovin miellyttäviä housut nilkoissa. ;)


Lisäksi löysin kuin löysinkin itselleni jotain arkena käytettävää. Tää väripaletti hämmentää ihan itsänikin. Siis VALKOINEN neule ja VIININPUNAISET farkut. Kerrottakoon sen verran, että mun vaatekaapista ei hirveesti ole aiemmin löytynyt ylipäänsä värejä, koska mustahan siis hoikentaa tosi kivasti! Housut on aina joko mustat tai farkunväriset, mutta nyt ajattelin repästä ja olen aika tyytyväineen itseeni. Lisäksi ostin tuon etualalla näkyvän hamosen, mustan tyköistuvan missä on vetoketju takana, tää tullaan ehkä näkemään mun päällä parin viikon päästä tyttöjenillassa, sikäli mikäli ikinä kehtaan sitä julkisesti ulkoiluttaa! ;) Mutta mikähän saattaa olla tämän tytön syksyn väriteema, arvaako kukaan? :D



Sitten löydettiin kauppa nimeltä Punnitse ja säästä ja seottiin ihan täysin! Mieskin oli ihan täpinöissään kaupasta, noh okei, siellä oli oma hylly kaikille Poppamiehen mausteliemille ja muille hänen intohimoilleen, että ehkä se osittain selittää innostuksen. Mukaan lähti wasabiherneitä miehelle sekä ananasta, taateleita ja lumimanteleita minulle ja pojille. Lisäksi ostin pienet levyt suklaata. Toinen on Cocoaa mihin ei ole lisätty sokeria ja on vaihtoehto maitosuklaalle ja toinen on Ombarin raakasuklaata sisältäen probioottia ja mansikkaa. Kuvasta jäi puuttumaan Clipperin Sleep easy-tee, näistä mun suosikeista olen ajatellut tehdä ihan oman postauksen. Kauppa oli siis ihana, ihana, ihana ja suurin osa tuotteista oli vielä luomua, joten ei epäilystäkään etteikö tästä tulisi meille yksi suosikki kauppa minkä takia kyllä kannattaa hypätä autoon ja ajaa se reilu puolisen tuntia! Kuten kuvasta näkyy suklaat teki kauppansa hyvin. Ombarin raakasuklaa etenkin oli minun ja miehen makuun, joten nyt olen entistä varmampi siitä, että sitä raakasuklaan tekoa kannattaisi kokeilla itsekin.


Tänään mieheni toi mulle kaupasta uudet proteiinit kaappiin... nää tosin on jotain poistuvia juttuja kun Leader uudistaa tuotetta ja makuja. Nyt sitten odotellaan millaisia ne uudet patukat onkaan. 

Tänään kävin myös siellä bodyCombatissa ja ei se mua ihan vakuuttanut. Toki oli se hauskaa ja hiki lensi ihan älyttömästi, mutta mutta... Minä olen sellainen luonteeltani, että haluaisin osata aina tekniikan kunnolla. Toki tuollakin tunnilla kiinnitettiin huomiota siihen tekniikkaan millä ne siellä tehtiin, mutta ne varioitavien lajien viralliset tekniikat jäi mulle hieman hämärään. Ja tuollaisella tunnilla edetään kuitenkin niin vauhdilla, että ei siinä paljon kysellä potkinko nyt oikeassa kulmassa tai lyönkö nyt oikella tavalla. Huomasin esimerkiksi sen, että nyrkkeilyosioissa olin välillä ihan pihalla kun yritin vetää sillä tekniikalla minkä olen kuntonyrkkeilyssä oppinut, enkä sillä tekniikalla millä tuolla combatissa tehtiin. Potkut tunsin tekeväni ihan miten sattuu, koska en ole koskaan käynyt esimerkiksi potkunyrkkeilytunnilla enkä siis osaa sen tekniikkaa kunnolla. En tiedä yhtään ymmärsittekö mitä ajan takaa? Noh, kuitenkin tämä kertoo huomattavasti enemmän minusta kun itse combat-tunnista, minun nyt vaan pitäis osata kaikki ja kunnolla ennenkun nautin niiden tekemisestä vapatuneesti. Ja ehkä tämäkin juttu muuttuisi, jos siellä tunnilla kävisi säännöllisesti.

Nyt nostan jalat sohvalle ja otan kirjan kainaloon, siis tuon eilen ostetun ja alan suunnata ajatuksia kohti tulevaa viikkoa ja muutenkin tulevaa aikaa. Mukavaa loppuiltaa ja alkavaa viikkoa kaikille teille!

perjantai 21. syyskuuta 2012

Perinteikästä perjantaita

Perjantai-postaus siis luvassa!

Paino junnaa paikallaan, eli siis +/-0 viikko taas! Nyt toi ruokapäiväkirjan pitäminen jatkuu siis ainakin vielä ens viikon, että saan oikeasti virallista näyttöä syömisistä ja osaan sitten katsastaa tilanteen todellisuuden. Koska itsestä tuntuu, että olen tän viikon syönyt ihan hyvin, mutta ilmeisesti tuo ruokailu kuitenkin vaatis jonkinlaista tarkempaa tsekkausta.

Liikkunutkin olen tällä viikolla enemmän kun pitkään aikaan ja se on tuntunut hyvältä. Jos tarkkoja ollaan niin 9,2tuntia liikuntaa on tullut tälle viikolle tähän mennessä. Vielä tänään olisi pitänyt olla salitreeni... mutta mutta, näillä mun läskeillä on jotain mua vastaan (tai sit ne vaan rakastaa mua eikä tahdo muuttaa pois), koska taas ne on liittoutuneet jonkun flunssan-pe***leen kanssa. Keuhkopöhö varmaan, sen verra on kaamea olo keuhkojen alueella ja äänikin kateissa. Siis kolmas kerta tänä syksynä! Mut hei, eihän mulla vielä yskää tai muuta vastaavaa olekkaan ollut, nuhaa vasta! Tää ajankohta on erityisen ikävä, koska just alko treenit taas luistaa todella hyvin edellisen flunssan jäljiltä ja olkapääkin on jo kunnossa. Vielä ikävämmäksi tän tekee, että sunnuntaina olis se elämäni ensimäinen combat, mut täytyy nyt katsoa uskallanko sinne lähteä vai en.

Tämän kuluvan viikon liikunnat


Noh, mutta näillä mennään mitä on annettu ja eihän sairastamiselle voi minkään, vaikka se ärsyttäisi kuinka paljon. Eli ei muuta kun vitamiinia naamaan, mustaherukkamehua kuppiin (kunhan ensin jaksan raahautua kauppaan sitä ostamaan) ja lepäilyä. Tulis nyt sitten kunnolla päälle korkean kuumeen kera ni vois sairastaa kerralla kaiken pois ni ei tarttis olla kaiken aikaa puolkuntonen. Nyt kuitenkin kaappaan perheen toisenkin nuhanenän (sen 2veen) kainaloon ja kaivaudutaan sohvalle viltin alle.

torstai 20. syyskuuta 2012

Miksi- Kuvina

I421964_353505374667683_243243155693906_1378693_425411638_n_large550425_235868496515581_465278486_n_largeTumblr_m5s5em4cux1rv2tzto1_500_largeTumblr_m5zszmcasu1r29t5yo1_500_largeTumblr_m873902gbs1qka1dco1_500_largeTumblr_lwcdb21l981r5nuyxo1_500_largeTumblr_lsba3ien5t1r3opyuo1_500_largeTumblr_m77cpoce141ruw8cno1_500_large
539006_203134509788980_161984060570692_245437_1998272617_n_large 

Ihan vaan muutamalla kuvalla, jos et jaksanut edellistä postausta lukea. ;) Kaikki kuvat läydetty we<3it


Elämäntavan muutoksesta

Ajattelin kirjoittaa teille tästä kokonaisvaltaisesta muutoksesta mitä käyn läpi. Muistakaa nyt taas se, että kerron teille omasta kokemuksesta, omista valinnoistani ja kaikki mitä kerron on omaa tuotosta. Nämä asiat on opittu mikä mistäkin ja kokeiltu tosiaan oman kantapään kautta. Kuten kaikessa muussakin asiassa on tässäkin monia mielipiteitä ja se mikä sopii minulle ei välttämättä todellakaan sovi muille. Jokaisen kannattaakin muistaa se, että kun hakee tietoa tai lukee esimerkiksi blogeja voi niistä saada neuvoja ja muiden kokemuksia, mutta jokin asia ei välttämättä toimi juuri sinulla. Tässä kohtaa täytyy myös muistaa se, että minulla sitä pudotettavaa on ollut paljon (n.30kiloa) ja sitä on edelleen, eli asiat voi olla ihan erilaiset jos joku kamppailee viiden kilon kanssa.

Kaikilla kuitenkin toimii syö vähemmän kuin kulutat-periaate. Tämä on se mikä on laihduttamisessa perusajatuksena, laihdutat sitten millä tavalla tahansa. Itsehän sanon tätä minun projektia juurikin elämäntavan muutokseksi, koska laihtuttamisen lisäksi tähän kuuluu monia muitakin asioita, mitä haluan parantaa. Toki myönnän sen, että laihduttaminen varmastikin on se tärkein osa-alue tässä minunkin tapauksessani. Laihtumisen myötä olen tavoitellut parempaa terveyttä, arjessa jaksamista, parempia yöunia ja kokonaisvaltaisesti parempaa oloa. Toisaalta silmää miellyttävämpi ulkomuotokaan ei ole ollut pahitteeksi.

Liikunta on mulle se toinen tärkeä juttu tämän projektin aikana. Tahdon liikunnasta enemmänkin elämäntavan kuin vain painonpudotusta tukevan elementin. Kaikillehan pitäisi olla jo selvillä se, että liikunta itsessään ei kamalasti laihduta vaan nimenomaan tukee laihtumista. Minulle se on paljon muutakin. Se on hetken hengähdystauko arjen pyörittämisestä ja siksi stressiä poistava tekijä. Se on se minun hetki päivästä, jolloin saan keskittyä vain itseeni eikä minun tarvitse ajatella muuta. Lisäksi se tuo hyvää mieltä jo sillä, että huomaan tuloksia ja eläminen muutenkin helpottuu kun ihan arkiliikkuminen on helpompaa ja lihaskuntokin parempi (eli jaksaa nostella lapsia paremmin jne.). Ja myönnän kyllä tässäkin kohtaa, että pidän erityisen kauniina sellaista vartaloa mistä näkee lihakset sopivasti eli ei se itselleenkään olisi pahitteeksi.


Tumblr_lxjkotr0y11rn1utlo1_500_large
we<3it


Kokonaisuudessaa laihtuminen ja liikunta on ne pääasiat mihin olen tahtonut kiinnittää erityistä huomiota. Bonuksena tässä hommassa on sen kokonaisvaltaisuus. Parempi ruokavalio takaa mulle mm. kaikki kehon tarvitsevat ravinteet ja paremman jaksamisen. Liikuntaa takaa mulle (toivottavasti) mm. pidempään jaksamisen ja yleisesti paremman loppuelämän. Tää kaikki on tuonut mulle paremman itsetunnon ja mikä parasta kokonaisuudessaan paremman mielen. Kaikki nämä edellä mainitut asiat ovat olleet hakusessa tätä projektia aloitellessa. 

Ja miksi elämäntavan muutos eikä laihdutus? Noh, käytän itsekin sanaa projekti vaikka sehän ei pidä loppujen lopuksi ollenkaan paikkansa. Tarkoituksena on kuitenkin terveempi ja parempi LOPPUELÄMÄ. Haluan antaa myös lapsilleni perintönä jo kotoa opitut oikeanlaisen ruuan ja liikunnan tärkeyden. Siksi minulla liikunta on niin tärkeä osa tätä laihtumista ja muutosta. Tahdon olla terve, vaikken ikinä pääsisikään siihen painoon mitä oppikirjat sanovat minun pituiseni "normaalipainosta". Olen mielummin muutaman kilon painavampi ja omaan terveellisen elämäntavan kuin että olisin laiha ja eläisin epäterveellisesti... siitä vanhasta huonojen elämäntapojen ja lihavuuden orjasta puhumattakaan.

Se mikä minulle on tullut tavoitteeksi vasta oikeastaan tässä matkan varrella on se, että voisin joskus ajatella itseäni jonakin muuna kuin "lihavana tyttönä". Siis se, että oman pään sisällä myöntäisi ja peilistä näkisi jonkun muun kuin sen 20kiloa painavamman ihmisen. Tästäkin syystä haluan toteuttaa tämän projektin hitaasti ja varovaisesti ettei oma pää tee mulle kepposia. Tämä on kuitenkin usein se asia, miksi ihminen ajautuu esimerkiksi syömishäiriöihin. Kun oma ajatus ei vastaa sitä mitä muuta näkevät tai itse ei näe peilistä sitä mitä todellisuus on. Minullahan noita kiloja siis vielä on pudotettavana, mutta tahdon tehdä sen terveellisesti niin, että omat ajatuksetkin pysyvät mukana eikä päädyttäisi liian heikoille jäille. Onneksi nykyään jo tunnistan itsestäni sen puolen enkä lähde millekään suklaapatukka päivässä-linjalle.

Eli laihdutus, liikunnan lisääminen, terveys, elämäntapa... onhan noita sanoja. Pääasia kuitenkin on se, että tiedän itse mitä teen ja miksi.

273523377338294196_ye8aaipd_c_large_large
No ihan täällä ei vielä olla...

tiistai 18. syyskuuta 2012

Mannapuuroa ja mansikkaa...

Vaikkakin aamupala sisälsi vain mannapuuroa. Ei maailman paras vaihtoehto puuroista, mutta harvakseltaan nautittuna meidän perheen suurta herkkua. Pojat sai sitä itse keittämälläni omena"hillolla" ja itse tyydyin ripsaisemaan päälle 0,5tl ruokokidesokeria ja tilkan rasvatonta maitojuomaa. NAM!


Eilinen sujui mukavasti ja ensimmäinen maanantai kun minä kävin salilla, lapsi painissa ja isäntä lähti defendo-treeneihin sujui moitteetta. Vanhempi lapsista kysyi ohimennen isin lähtiessä, että onko hänen pakko lähteä, mutta unohti isin poissaolon samantien kun kuuli, että luetaan piiiiiiiiiiiiitkä iltasatu. Eilen salille mennessä ilmottauduin ihan hetken mielijohteesta elämäni ensimmäiselle bodycombat-tunnille. Sunnuntaina pääsen siis kokeilemaan jotain minulle uutta ja raportoin kyllä teille sitten omista kokemuksista ja fiiliksistä. Täytyy kyllä pohjustaa sen verran, että tällä hetkellä ainut toive on pysyä sunnuntaina hengissä tuolla tunnilla. ;)

Google

 Lauantaina meinattiin lähteä Kouvolan suunnalle katsastamaan uusi vasta avattu ostoskeskus Veturi ja mun ostoslistalle on nyt päätynyt Hanki lihasta, polta rasvaa-kirja, josta kerrotaan mm. My project: Me-blogissa. Tää oli mulla harkinnassa jo aikasemminkin, mutta Jennien kerrottua omat fiilikset kirjasta päätin hankkia teoksen ihan omaan hyllyyn asti. Olen myös ajatellut josko jonkun vaatekappaleen raaskisin ostaa omaakin vaatekaappia ilostuttamaan, ja esim. cubus kiinnostaakin kovasti, kun en kyseisessä ketjussa ole koskaan vieraillut. Mutta saa nähdä kuinka sitä raaskii tai edes löytää mitään.

Tänään on taas illalla luvassa tanssia ja sitä ennen pitäisi siivota kotia... onneksi ilma näyttää niin harmaalta, että voin suosiolla viettää aamupäivän poikien kanssa sisällä ja vain keskittyä kodin kunnostukseen ja ruuan laittoon... mysliä tarttis tehdä ja kalakeittoa myös. Mukavaa tiistaita teille!

Book Of Dance
we <3 it



maanantai 17. syyskuuta 2012

Uudella innolla

Nyt kun tälläset juhlahumut on "taakse jäänyttä elämää", niin on hyvä päivitellä hommia ja suunnitella tulevaa. Eilen väänsin itselleni kahdesta saliohjelmasta yhden, eli poimin niistä ne liikkeet mitä voin tehdä jokaisella salikäynnillä. Totesin syksyn harrastusten alettua, että ehdin käydä salilla tasan kolme kertaa viikossa ja näistä yhden haluan kuluttaa sh'bamin tahdissa, niin on aivan turha tehdä kahta erillistä ohjelmaa. Tai en ole aivan varma olisiko se turhaa, mutta nyt tässä tilanteessa koin parhaakseni tehdä näin.

Uusi ohjelma siis sisältää nämä:

- sivukyykky bosupallon päältä levytangon kanssa
- hauiskäännöt
- ranskalainen punnerrus painolla
- vipunosto sivulle selän takaa
- askelkyykyt taakse + pystypunnerrus
- vipunusto maaten (eli rintalihakset)
- etunoja askellus (eli vatsat)
- linkkuveitsi ristiin
- takakyykky smith-laitteessa
- ojennus selkäpenkissä

Viikko-ohjelma tulee puolestaan näyttämään jotakuinkin tältä:
MA - lenkki ja kuntosali
TI - tanssitunnin pito
KE - lenkki ja kuntonyrkkeily
TO - tanssitunnin pito, street/hiphop tunti & showtanssitunti
PE - kuntosali
LA - vapaata hengailua
SU - sh'bam

Joogan olen valitettavasti joutunut pudottamaan aikataulusta pois, sillä ei saatu mitenkään miehen kanssa aikatauluja sopimaan niin, että olisin sille tunnille ehtinyt. Etenkin kun meidän salilla kyseisten tuntien määrä on pudotettu kolmeen/viikko, joista yksi olisi vielä ihanasti kyllä aamutunti, mutta en saa poikia silloin mihinkään hoitoon, niin jouduin luopumaan tästä. Toki koskaanhan ei tiedä millainen muutos asioihin voikaan tulla, joten kaikki sormet ristiin, että saisin edes yhden joogakerra viikkooni lisättyä (tai edes vaikka kerran kuussa). Torstait onkin oikein äidin aikaa, kun mies hoitaa lapset koko illan (paitsi että ottaa muksut mukaan omiin treeneihinsä) ja minä saan keskittyä täysin tanssin lumoihin. Lauantait ja sunnuntait tahdoin aivan tarkoituksella jättää tuollai löysemmiksi, että saadaan olla koko perhe yhdessä mahdollisimman paljon. Ja tosiaan tuohon pakkaan sitten lisänä isännän treenit ja pienen miehen painiharrastus, niin viikot saattaa sujua melkosen sukkelaan. ;)

Näiden liikuntojen lisäksi aloitin tänään aamulla taas ruokapäiväkirjan pidon, jotta osaan sitten tarkastella missä mennään ja millaisia muutoksia tarvitsee tehdä. Itse olen joskus pitänyt ruokapäiväkirjaa pitkiäkin aikoja, mutta nykyään teen vain tälläisiä "tärppejä", eli pidän syömisistäni kirjaa viikon tai pari, jotta oikeasti näen mitä syön ja osaan sitten puuttua niihin asioihin, joihin on tarvetta puuttua. Mitä mieltä olette, haluatteko nähdä loppuviikosta ainakin vaikka otteita mun ruokapäiväkirjasta?

Tumblr_m03bfkxula1qm98smo1_1280_large
we<3it

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Juhlia

Eilinen päivä meni taasen ihan juhliessa... ensin vietettiin mun isoäidin 85 vuotispäiviä ja sitten illansuussa me lähdettiin miehen kanssa vielä ystävin hääjuhlaan. Jälkimmäiset juhlat oli enemmänkin illanistujaiset ystäväporukan kesken ja myönnetään, että tänä aamuna hieman ennen kuutta kömpiessä kotiin tuli mielen, että olisihan sitä hieman aiemminkin voinut tulla. Toisaalta, ilta oli aivan mielettömän mukava ja oltiin tämän tuoreen pariskunnan kotona -syötiin, juotiin, naurettiin ja tanssittiin. Joten ilta ei ollut ollenkaan huonompi, eikä morkkistakaan siltä osin ole. 

Face & Hair

Päiväjuhlien look

Tää oli ainut kuva illalta minkä musta viitsii julkaista.

Nyt alkaa olemaan juhlat juhlittu tämän kesän/syksyn osalta, joten nyt voidaan taas tosissaan keskittyä siihen olennaiseen. Vaikka onpahan nämäkin elämän pienet piristäjät ihan tervetulleita toisinaan. Laitan tähän loppuun vielä kuvan mun omista ihanista leipuriapureista, toivottavasti tää kuva tuo hieman iloa sinunkin sunnuntaihin. Me lähdetään nyt anoppilaan saunomaan kunnon puusaunaan, pelastus! ;)


perjantai 14. syyskuuta 2012

Motivaatiosta

Motivaatio on hieman vaikeampi juttu tälläisessä pitkän tähtäimen asiassa, kuten nyt esimerkiksi tämä mun elämäntaparemontti. Vaikean jutun motivaatiosta tekee ensinnäkin se, että se on jokaisen ihmisen henkilökohtainen juttu ja näin ollen kumpuaa suurelta osin jokaisesta ihmisestä itsestään. Toki ulkoisiakin motivaattoreita toisinaan tarvitaan ja nehän tuovat usein iloa ja hyvää mieltä henkilön elämään.

Ensinnäkin suosittelen harkitsemaan asiaa ja puntaroimaan tulevia ja sitä mitä ja miksi tahtoo tehdä. Tälläinen harkinta-aika saattaa kestää toisilla ihan hetken, mutta toiset vaativat pidemmän aikaa sisäistääkseen asian. Tälläinen elämäntaparemontti ei kuitenkaan välttämättä ole kaikille ihan helppo juttu ja siksi sitä kannattaakin etukäteen miettiä. Muutenkin kannattaa miettiä ja vaikka ihan listata minkälaisia muutoksia haluaisi tehdä, mistä on valmis luopumaan ja mikä on itselle niin tärkeä asia ettei siitä haluaisi ainakaan kokonaan luopua. Itsehän olen kaiken maailman listojen tekemisessä ehkä Suomen mestarien top vitosessa, eli kaikki asiat täytyy "listoittaa", jotta pysyn kärryillä kussakin asiassa.

Se, mistä se lopullinen motivaatio homman toteutukseen tulee onkin sitten se vielä kinkkisempi juttu. Kuten jo edellä mainitsin, toiset tahtovat palkita itseään saavutuksistaan ja myönnän, että itsekin olen tätä motivaattoria käyttänyt. Olen esimerkiksi tilannut itselleni lehden saavutettuani kymmenen kilon tiputuksen ja ostanut uuden talvitakin -15kilon kohdalla. Tälläisenä motivaattorinahan voi toimia ihan mikä tahansa, mikä itseään miellyttää. Kuitenkin kannattaa tarkkaan miettiä kannattaako itseään palkita ruualla, vaikka en kiellä etteikö sekin voisi jollakulla toimia. Toisilla motivaattorina toimii esim. farkut joihin vielä jonain päivänä tahtoisi mahtua (nimimerkillä sellaiset löytyy vaatekaapista).

Motivaatiota kannattaa etsiä etenkin itsestä sisältä. Kannattaa vaikka kuvitella itsensä 5kiloa hoikempana ja miettiä tarkasti miltä oma olo silloin tuntuu. Olo on kevyempi ja ulkonäkö on usein jo hieman muuttunut jne. Kannattaa myös miettiä mitä hyötyjä elämäntaparemontista on juuri sinulle. Tuletko terveemmäksi, pieneneekö sairastumisriski, jaksatko paremmin, nukutko paremmin jne. Usein oman olon kuunteleminen ja tulevan ajattelu helpottaa ja motivoi. Kannattaa myös muistaa se, että omasta itsestään se kaikki kuitenkin lähtee. Jos jollakin hetkellä muutoksen tekeminen tuntuu vaikealta tai mahdottomalta kannattaa ehkä ennemmin odottaa hetki kuin alkaa väkisten tehdä sitä mikä ei tunnu hyvältä.

Joillekuille varmasti sopii myös se, että alottaa hieman väkisten. Esimerkiksi uuden harrastuksen aloittaminen tuntuu monista vaikealta, mutta usein ensimmäisen kerran jälkeen helpottaa. Viimeistään siinä kohtaa kun huomaa edistyneensä siinä mitä tekee alkaa motivaatio kohota. Itselläni ainakin motivaatio nousee aina kun huomaan jaksavani salilla paremmin tai kun huomaan jonkun vaatteen olevan taas hieman löysempi kuin ennen. Kannattaa toki myös miettiä kuinka paljon haluaa ulkopuolisten henkilöiden tukea. Itselleni on ainakin tehnyt hyvää kun lähipiiri tietää mun projektista. Silloin sekä he, että minä itse osataan ottaa asia hieman eri tavalla kuin jos toinen osapuoli ei tietäisi asiasta lainkaan. Totta toki on sekin, että toiset ihmiset vain haluavat tehdä työn itsekseen, täysin muiden tietämättä ja silloin tätäkin asiaa täytyy kunnioittaa.

Sitten kun on alkuun päästy, niin omia ajatuksia täytyy tietenkin päivittää sitä mukaan kun esim. liikuntoja tai ruokailujakin. Omat saavutukset toki motivoi, mutta kannattaa pitää tavoitteet sellaisina, että niihin on realistista päästä. Kannattaa pitää oma mieli avoimena ja etsiä itselleen positiivisia juttuja. Jos jokin ruoka ei vielä 50 maistamiskerran jälkeenkään maistu hyvälle, kannattaa se ehkä unohtaa. Tai jos salilla käyminen ei suju ei sitten niin millään, niin miettii olisiko jotain tehtävissä toisin. Oma mieli pitää kuitenkin pyrkiä pitämään positiivisena, vaikka tiedän liiankin hyvin ettei se ole aina niin helppoa.

Motivaatio on siis monisyinen juttu. Luulen, että jokaisen täytyy löytää se itsestään ja omista jutuistaan. Toki toisen ihmisn sanomiset saattavat motivoida, mutta loppujen lopuksi siihen reagoiminenkin lähtee meistä itsestään. Luulen, että tästä asiasta voisi kirjoittaa monia kirjoja, joten tässä ihan vain tälläinen pieni mietelmä multa itseltäni. Nämä asiat on ihan itseopittuja ja omassa elämässä hyviksi havaittuja, ei siis mistään mestariteoksista luettuja, joten allekirjoitan vain ja ainoastaan itse nämä kirjoittamani asiat.

Olisi ihana kuulla miten te motivoitte itseänne? :)