maanantai 11. maaliskuuta 2013

BLÖÖÖÖÖÖÖÖÖÖÄÄÄÄÄH!

Tiedättekö mitä? Mua ihan suoraansanottuna on ketuttanut tänään kaikki! Ihan jokainen pikkiriikkinen asia... siis NE asiat, mitkä ei ole mua itkettänyt tai saattaneet ihan hysteeriseen naurukohtaukseen! Onpahan paska fiilis heti tähän viikon kärkeen! Motivaatio... MITÄ SE ON???!!! Hyvä fiilis... MIKÄ HITTO SEKIN ON???!!! Tiedän kyllä, että tää on ihan ohimenevä juttu, mut NYT tästä on pakko saada kertoa, vaikka sitten teille kaikille!



Ikävintä on se tosiasia, että tätä on jatkunut jo muutamia päiviä. Ja mikä vielä ikävämpää, on se etten tiedä mistä tää nyt tulee. Kun siis kaikki on hyvin ja asiat rullaa mukavasti ja noin, mutta silti mulla on TÄLLÄNEN olo. Onko tämä nyt sitten mun tapani reagoida tähän muuttuneeseen arkeen? Vai onko tää mun tapani reagoida siihen totuuteen, että mun esikoinen täyttää 6 ja minä itse täytän 30... ONKO MULLA KOLMENKYMPIN KRIISI, mikä nyt vaan heittäytyi ulos tälläsenä ällöttävänä olotilana!


 Onkohan mulla joku takautuva teini-ikä?? Koska siis mun surun ja murheen aiheet on ollut niinkin suuria ja kamalia, kun et lempifarkut on likaset... tai, että kun käsiin koskee kaiken aikaa, kun ne on NIIN kuivat ja lohkeilleet... tai, että iho on muutenkin NIIN korppuna ettei voi edes säärikarvoja ajella... ja koska säärikarvoja ei voi ajella, ei voi mennä salille kun ei (muka) omista pitkiä treenihousuja (totuus: ei tahdo laittaa niitä just tänään päälle)... Niin ja yksi suuri itkun aihehan on se, että sohvatyynyt ei pysy hetkeäkään paikallaan ja nätisti!

Vai johtuuko tää kaikki vaan siitä, et olis varmaan TAAS ihan hyvä nukkua riittävästi, liikkua sopivasti ja syödä puhtaasti... 



Jos vaikka kokeilis noita viimisä juttuja... eli nyt suihkun ja rahkakulhon kautta nukkumaan, sitten aamulenkille ja puuroa nassuun... ehkä huominen näyttää sitten siinä kohtaa jo vähän paremmalta!

Tumblr_mjhgpdlpxs1r8zgipo1_500_large
We<3It
No niin, tulipahan valitettua... en ole aiemmin tätä kehdannut teille kirjoittaa, kun olen ajatellut... Niin noh, olen itsekin häpeillyt tätä, että olo on tälläinen... Ja olen ajatellut, että haluaisin tuoda tästä elämästä julki vain ne parhaimmat ja mukavimmat asiat, positiivisuuden ja hyvän mielen... Mutta kiitos, että kuuntelitte... jo se auttoi hieman.

4 kommenttia:

  1. Tsemppiä Tea! Joskus on vaan niin maanantai! Hieno kakku oli AB! Ja näytät niin pieneltä nykyisin!:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ja kiitos ja kiitos. :) Joskus tosiaan on maanantai... ja joskus se maanantaiolo jatkuu useamman päivänkin. :) Ja kiva kuulla, että näytän pieneltä, itsellä kun ei tässä viikonlopun jäljiltä olevassa turvotuksessa ole mikään ihan pikkanen olo... ;)

      Poista
  2. Ihan inhimillisiä juttuja, Tea! :) Ei siis ole kyseessä myöhäinen teini-ikä tai kolmenkympinkriisi. Nää on näitä päiviä, joita väistämättä aina välillä tulee... Tsemppihalaus ja mukavampaa loppuviikkoa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Anna! <3 Ehkä tämä tästä, kunhan saan itseäni niskasta kiinni...

      Poista