Minäkuvan ristiriita.

Kaiken kaikkiiaan olen kadottanut kiloja melkein 30! Se on aika paljon, kun näin ajattelee. Mitä se on vaatinut tai ottanut minulta? Periaatteessa kaikki muutokset mitä olen tehnyt ovat olleet pieniä ja helppoja toteuttaa. En ole kieltänyt itseltäni mitään ruoka-aineita, mutta toki olen tehnyt rajoituksia. Olen lisännyt liikuntaa, paljonkin, mutta juuri niitä asiota joita olen tahtonut ja joihin olen kokenut intohimoa.

Olisihan kaikki tämä muutos voinut tapahtua paljon nopeamminkin kuin mitä se nyt on tapahtunut. Mutta toisaalta en usko, että mun oma mieli olisi säilynyt perässä. Myönnän edelleenkin katsovan itseäni ERITTÄIN kriittisesti! Kaikki ylimääräinen mikä tässä kropassa on häiritsee aivan suunnattomasti! Toki tiedän tehneeni suuren työn, mutta silti mieli halajaa enemmän...

Minun ajatukseni itsestäni ei todennäköisesti ole aivan realistinen. Jostain mielen syövereistä edelleenkin nousee kuva siitä, että olen edelleen se yli sata kiloinen nainen. Uuma on kaventunut kyllä, mutta oma näkemys ei ole pysynyt perässä. Olisi ihanaa päästä katsomaan itseään muiden silmin ja tajuta se miltä näyttää. Tottakai näen eron jollain tasolla itsekin ja etenkin kuvat paljastavat melkoisen paljon, mutta silti minusta tuntuu siltä ettei minäkuvani aivan kohtaa todellisuutta. Olen kovasti miettinyt millä saisin itselleni kunnollisen konkretian siitä missä mennään. Tahtoisin itselleni todellisen "herätyksen" tämän asian suhteen, että osaisin asettaa itselleni jonkinlaisen tavoitteen kaiken tämän suhteen. Olen huomannut, että on paljon helpompi edetä (kun sitä tehtävää kuitenkin vielä on) kun saa asetettua itselleen konkreettisen tavoitteen. Voin asettaa itselleni tietyn kilomäärän toki, mutta osaanko odottaa tuloksia realistisesti, jos en edes oikein näe kokonaisuuttakaan ihan realistisesti.

2007-2008-2012

2013

Se, miksi lähdin tätä asiaa ylipäänsä tänään miettimään, on vaatteet. Niistä oman edistyksenkin jollakin tavalla konkreettisesti tajuaa. Laitan tähän perään sen kuvan mikä mut taas laittoi miettimään asiaa ja sitä kuinka mun pitäisi jo pikkuhiljaa alkaa näkemään itseni "tämän kokoisena". Tässä kuvassa olevat housut on ostettu silloin kun ne on just ja just mahtuneet jalkaan, tänään ne tosiaan näytti tältä:

Milloinhan ihminen totaalisesti tajuaa omat saavutuksensa ja osaa katsoa itseään peilistä kritisoimatta? Minkähänlaisia tavoitteita mun vielä pitäisi asettaa itselleni, jotta alkaisin ymmärtää todellisuuden? Niin ja mistähän tähän väliin kaivaisi sen motivaation ylipäänsä asettamaan niitä tavotteita ja tavoittelemaan niitä...