sunnuntai 16. kesäkuuta 2013

Kyllästyminen ja hidastus!

Kuten ehkä tämän bloginkin muutoksen myötä olette voineet huomata, pientä kyllästymistä on ilmassa täällä sunnalla! Kaikki on alkanut tuntumaan enemmän tai vähemmän suorittamiselta ja monesta asiasta on kadonnut se intohimo ja mielekkyys. Olen ollut aika väsynyt ja tyytymätön tämän hetkiseen tilanteeseen sekä ehkä eniten omaan tekemiseeni. Joten olen pyrkinyt ottamaan tämän viikon vähän rauhallisemmin ja keskittyen vähän muihin juttuihin. Samanlainen tahti jatkuu vielä ainakin ensi viikon, haluan nyt rauhoittaa tilanteen ja alkaa näkemään asioita taas mielekkäämmässä valossa. Tahdon saada sen oman iloisen itseni takaisin ja tekemiseen sen saman mahtavan fiiliksen kuin aiemminkin.


Mitä tämä sitten on käytännössä tarkottanut... Olen vähän hidastant treenaamista ja esim. salilla en ole käynyt tällä viikolla yhtään kertaa. Just kun mä ehdin sanoa, että treenit kulkee niin ne ei sitten enää kulkeneetkaan. Ei olis pitänyt ilmeisesti hehkuttaa... ;) Ei se kuitenkaan sitä sano ettenkö olisi liikkunut, mutta hieman eri tavalla... olen yrittänyt kuunnella itseäni ja tehdä niitä asioita mistä just sillä hetkellä nautin, ajattelematta yhtään, että "nyt mun täytyis mennä salille".

Olen myös kyllästynyt itseeni... tai lähinnä siihen, että annan muiden ihmisten vaikuttaa itseeni aika paljon. Tähän haluaisin muutosta. Tällä viikolla olen kiinnittänyt erityisesti huomiota itseeni ja ulkonäkööni. Olen päättänyt alkaa pukeutumaan niin kuin itse haluan eikä niin kun "muut määrittelevät". Olen jo pitkään halunnut pukea tiettyjä asioita päälleni mutten ole uskaltanut tai kehdannut, koska olen ajatellut olevani liian iso tiettyihin vaatteisiin. Kuinka tyhmä ajattelutapa, mutta iskostunut aika tiukasti mun päähän. Ja nyt tunnen olevani valmis muuttamaan tätäkin asiaa. Olen säilyttänyt paljon isoja vaatteita ajatuksella, että "jos joskus..." ja nyt olen tiedostanut sen ettei enää koskaan! Olen pari päivää kerännyt henkistä voimavaa siihen, että kävisin vaatekaappini läpi ja luopuisin kaikista isoista vaatteistani. Jotenkin tunnen tarvitsevani siihen paljon voimia, koska niiden vaatteiden myötä tunnen luopuvani isosta osasta mun elämää... tunnen luopuvani yhdestä ajanjaksosta, osasta minua. En tiedä, kuulostaako tämä muista ihan hullulta? Tavallaan kuitenkin odotan myös sitä hetkeä, että saan tuon projektin päätökseen ja voin huokaista helpotuksesta.



Kaiken tämän kyllästymisen ja turhatumisen keskellä tuttua ja turvallista rataa on kulkenut ruokailu. Vaikka myönnän kyllä, että eilisen leffaillan irtokarkkiöverit tulivat myös tosi "tarpeeseen". Hedelmiä ja marjoja, puuroa ja perusruokaa, niillä on menty. Ja kokeiltiin me yksi "match made in heaven": pähkinävoi ja banaani pakastettuna, NAM!

Herkkupuuroa

Herkkuleipiä

<3

NAMNAM!

Koko perheen iltapalaa

<3

Nyt ajattelin sunnuntain ratoksi oikeasti tarttua sen vaatehuoneen kimppuun. Ja illalla suuntaa piiiiiiiiitkästä piiiiiiiiiiitkästä aikaa rentoutumaan bodybalanceen... mieli lepää jo nyt valmiiksi! :)


Mukavaa sunnuntain jatkoa kaikille ja ihanaa alkavaa viikkoa, sehän onkin jo Juhannus!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti