keskiviikko 28. elokuuta 2013

Banaanipannaria uunissa!

Tämän illan Tean kokeilullinen keittiö testasi banaanipannarin tekoa uunissa. Eli siis se suhteella 1banaani + 2kananmunaa tehtävä älyttömän ihana pannari on siis kyseessä. Normaalistihan olen tähän mennessä paistanut pannareista sellaisia amerikkalais-tyylisiä "lettuja", eli siis kookosrasvassa ja paistinpannulla. Näitä kun saa kuitenkin jokusen paistaa, että tämä meidän nelihenkinen perhe saa "syödäkseen" niin olen jo pidempään miettinyt kyseisen tuotokseen tekemistä uunissa.



Tänään siis tosiaan sitten toteutin ideani. Laitoin ensin pellin ja leivinpaperin päälle hieman kookosöljyä, jonka sulatin uunissa ja sitten tosiaan kaadoin tähän päälle tuon varsinaisen "massan". Tein ensin "taikinaa" kolmesta banaanista ja kuudesta munasta, mutta seosta oli pikkuisen liian vähän täyttämään koko uunipellin, joten tein sitten vielä yhdestä banaanista ja kahdesta munasta lisäsatsin.... ja siitä siis johtuu tuo kaunis erivärinen "raidoitus" tuossa valmiissa paistoksessa.




Lisäksi sulateltiin pakastimesta mansikoita ja vadelmia. Tehtiin näistä oikein herkkuversioita ja sekoitin turkkilaisen jugurtin sekaan vaniljan makuista heraproteiinijauhetta ja tokihan lisänä on myös maapähkinävoita! Ulkonäkö jää kyllä kakkoseksi niille paistinpannulla paistetuille, mutta helppous tuo lisäplussaa. Ja makuhan se on tärkein ja samalle nämä maistu paistaa ne sitten missä tahansa! ;)

lauantai 24. elokuuta 2013

How bad do you want it?

Tunnen tällä hetkellä olevani aika riittämätön... aikani ainakaan ei riitä kaikkeen! Pyrin pyörittämään mieheni kanssa arkea, rakkaat lapset ovat aloittaneet mahtavan hienosti kerho- sekä eskaritaipaleensa. Pienimmäinen mies on saanut omatoimisuutta kun ei enää mene ihan kaikissa asioissa isoveljen perässä ja isoveli puolestaan on kasvanut silmissä. Eskarilainen on alkanut saamaan oikeita ison pojan elkeitä, aika yleinen lause meillä tällä hetkellä on "äiti, älä nolaa mua". Jooh... mutta sitten tulee ne pienet hetket kun kuulen lauseita: "lukisitko meille iltasadun?" tai "äiti olet ihana, rakastan sua!" ja NE on niitä hetkiä jolloin itsekin muistaa kuinka rakasta ja tärkeää tämä kaikki on. Sillä hetkellä, vaikka omat suunnitelmat olisivat mitkä tahansa, unohtuu ne hyvin nopeasti ja pidetään huoli siitä, että lapsilla on hyvä! Muutamana iltana tässä kuluneiden parin viikon aikana olen jättänyt jumpalle menon väliin, koska olen tuntenut tarvetta jäädä kotiin. Toki tilanne muuttuu kun tästä kaikesta tulee kaikille rutiinia... nyt tämä tälläinen arki kuitenkin on meille kaukille niin uutta, että koen parhaaksi paikakseni olla kotona, kun sitä tarvitaan.



Töissä on ollut melko hektistä nyt tämän syksyn korvilla. Uusia juttuja, uusia kasvoja, uusia haasteita. Uutta syksyn ryhmäliikunta-aikataulua on suunnitteilla ja se pyörähtää käyntiin syyskuun alussa heti pidttävillä Kick Off-päivillä. Mahtavaa ja hienoa. Olen niin iloinen ja onnellinen saadessani tehdä tätä työtä... on aivan käsittämättömän hienoa työskennellä tuollaisessa ympäristössä ja niin mahtavien ihmisten kanssa. Katsokaa nyt vaikka itse:


Syksyn myötä meidän salille on myös tulleet Les Millsin uudet Grit-tunnit... Näistä kaksi saapui, eli Strenght ja Plyo (kannattaa käydä katselemassa myös YouTubessa videoita jos alkoi kiinnostamaan). Olin nähnyt molemmat tunnit käytännössä kahdesti valokuvaajan roolissa, kun vihdoin eilen pääsin itse testaamaan kyseiset tunnit. Nämä tunnithan kestävät vain puoli tuntia kumpikin, mutta silti olin lähes paniikissa kun astuin saliin. Tiesin edessä olevan kaksi NIIN rankkaa tuntia, että oksat pois. Tässäkin kohtaa tieto lisää tuskaa ja olisin varmasti jännittänyt vähemmän jos en olisi tiennyt tunneista mitään. No, tunnit oli ja meni... Kyllä ne vaan sisuunnutti niin kovasti että oksat pois! Siis kun huomaat oman kuntosi huonouden, mutta silti ajattelet kaiken aikaa sitä kuinka hyvää se tekee ja kuinka niitä tuloksia alkaa syntyä kunhan jaksaa/pystyy tunneilla käymään. Olo oli aika hakattu noiden jälkeen ja voin kertoa, että tänään koskee lähes jokaista paikkaa tässä kropassa. Siltikin treeni oli HUIKEA! Olen jo pidemmän aikaa toivonut omaan treenikalenteriini sellaisia tunteja missä itken ja hymyilen hullun hymyä samaan aikaan... niitä olotiloja kun tajuan kehittyväni ja kerta toisensa jälkeen ylittäväni itseni ja kuvitteelliset rajani. TÄTÄ LISÄÄ! 

Hämärä/epäselvä kuva... väsynyt nainen!

Niin, ja alkoihan mulla koulukin taas kesäloman jälkeen... viikko sitten istuin Helsingissä opinahjossa ja yritin sulattaa kaiken tiedon osaksi aivojani... Ei se ehkä ihan täydellisesti onnistunut, sillä tietoa yksinkertaisesti tulee PALJON. Mutta pikkuhiljaa pikkuhiljaa... Nyt mun pitäis löytää "harjoitusasiakas", jonka kanssa voisin tehdä osan näytöstäni. Jos SINÄ olet valmis 2,5kk ravintovalmennus-asiakassuhteeseen ja viiteen tapaamiseen tänä aikana (eli asut mielellään Kotkassa) sekä tottakai motivoitunut asiaan niin laitappahan viestiä TeaValto@gmail.com, niin minä palaan viestillä asiaan. Mitä nopeammin saan asiakkaan, sitä parempi!



Tuon viikonlopun jäljiltä pamahdin taas samantien kirjastoon ja lainasin kasan kirjoja... yksi mielenkiintoisimmista oli tämä Noora Shlingerin "Marjoja ja maskaraa"-niminen teos. Sillä tavalla "kevyesti" kirjoitettu teos raskaista ja meitä kaikkia koskevista ravintoasioista. Suosittelen lämpimästi kaikille, mutta varoitan myös, että tieto saattaa lisätä tuskaa ja voi olla, että teidän seuraava kauppareissu "pikkusen" venyy... ;) Jos asia kiinnostaa enemmänkin niin käykääpä kurkkaamassa saman kirjoittajan blogia Kemikaalicoctail.

Mutta nyt minä nappaan kainalooni Reilun kaupan Luomu valkkarin ja painelen ystävän luokse sushille... koska joskus niin vain on tehtävä! ;) Mukavaa viikonloppua sinne kaikille!

sunnuntai 11. elokuuta 2013

Välipalat, ne niin pienet, mutta tärkeät!

Kerroin muutama postaus sitten kolmesta päivän tärkeimmästä ateriasta, nyt seuraa 2-3 seuraavaa, mutta ihan yhtä tärkeää. Kyseessä on siis välipalat ja iltapala. 

Olen itsekin oikeasti joutunut opettelemaan syömään hyviä ja tervellisiä välipaloja. Sellaisia, mitkä täyttäisivät sopivasti muttei kuitenkaan liikaa. Sellaisia, mitkä pitävät nälkää, mutteivat tuo "liikaa" energiaa kroppaan. Eli toisin sanoen tässä kohtaa ei puhuta suklaasta. ;) Välipalojen kanssa tasapainoilu on toisinaan hankalaa, myönnän sen ihan jo siitäkin syystä etten tosissaan itsekään ihan aina muista/pysty/jaksa syödä riittävästi oikeanlaisia välipaloja. On NIIN paljon helpompaa keskittyä pääaterioihin ja pitää ne hyvällä mallilla.

Mikäs sitten on hyvä välipala? Sehän voi olla hedelmä, leipäpala, rahka, rasvaton jugurtti, smoothie, raejuusto, jokin proteiinipatukka tai vastaava.... Välipalojen kanssa loppujen lopuksi vain taivas on rajana. Se kuitenkin kannattaa muistaa, että syö välipalan sen hetkisen nälän mukaan (kunhan tunnistaa oikean nälän). Ei liikaa eikä liian vähän. Välipalan ei tulisi olla lähelläkään pääruokien kaloripitoisuutta, eikä sen myöskään tulisi omasta mielestäni täyttää ihan niin paljon kuin pääruuan. Myös välipalojen määrään tulisi kiinnittää huomiota, näitä tulisi mielestäni olla 1-2päivässä, riippuen muista päivän aikana syödyistä aterioista sekä koko päivän aktiivisuudesta.



Noita mun jäätelökokeiluja olen myös käyttänyt joko pienenä jälkiruokana tai sitten välipalana mahdollisesti jonkin leivän kanssa. Noiden perusaineet ovat olleet turkkilainen jugurtti, kookoskerma sekä ananas. Mansikkaa olen myös noissa kokeillut (sitä ei tosin tuossa kuvassa ole). Itse tykkään näistä raikkaina, mutta kuitenkin jugurttisina herkkuina. Toki sekaan voi laittaa mitä tahansa, voisin kuvitella, että ainakin banaani toimisi, sillä se on niin hyvää jo pelkiltään pakastettuna. ;)

Ja sitten se iltapala, yksi ns. välipala lisää. Tästähän on kovasti ollut keskustelua, siis siitä, että kannattaisiko sitä syödä. Muistan kuinka joskus itsekin olin kovasti sitä mieltä ettei kello kuuden jälkeen illalla tulisi syödä mitään... Ja voi kuinka väärässä silloinkin olin. Etenkin jos treenaa niin tulisi syödä iltapalaa... ja toisaalta itse ainakin suosittelen kaikille lämpimästi iltapalaa, ainakin jonkinlaista. Itse tykkään syödä iltapalaksi "rahkahässäkkää", eli rahkaa ja mahdollisesti jugurttia pikkuisen sekaan ja sitten sinne heitellään milloin mitäkin kaapista löytyy... ;)



Iltapala voi toki olla jotain muutakin... Itse kuitenkin tykkään syödä jotain proteiinipitoista, sillä proteiini pitää paremmin nälkää kuin hiilarit ja mikäs olisikaan sen helpompi proteiininlähde kuin rahka. Toki munakas tai raejuusto+hedelmä ovat ihan yhtä hyviä vaihtoehtoja iltapalalle. Eikä kannata unohtaa ruisleipääkään, jos se omalle vatsalle sopii ja pitää nälän loitolla koko yön. Niin ja puhumattakaan niistä banaanipannareista... ;)



sunnuntai 4. elokuuta 2013

Mistä on hyvä sunnuntai tehty?

Mukavaa sunnuntai-iltaa teille kaikille! 
Meillä on ollut aivan mielettömän ihana ja rentouttava sunnuntai... ei sillä että eilisessä pikkushoppailu/leffapäivässäkään mitään vikaa olisi ollut (lauantaina käväsin aamulenkilläkin).

Mutta siis tänään:
- heräsin 6.30 kun nuorimmainen herra kömpi kainaloon ja aloitti pusuttelut ja halittelut, samalla totesin ettei isointa miestä näy missään ja hän olikin lähtenyt vähän kuuden jälkeen salille. Mun NIIN ahkera mies. <3
-syötiin ihana ja rauhallinen puuroaamiainen
-oltiin monta tuntia mun isoäidillä, kerättiin marjoja, kahviteltiin ja syötiin maailman parasta omenapiirakkaa sekä jäätelöä
-käytiin uimassa, meidän pieni perhe ja mun äiti
-kotona mie siivosin ja pussitin marjat samalla kun se minun niin kovin rakas mies siivosi koko asunnon
-siinä sivussa se maailman ihanin mies rakensi kesäkurpitsalasagnen ja lohikiusauksen ensi viikon ruuiksi
-illansuussa jätin pojat iltatoimille ja painuin bodybalanceen

Just tässä puhelimella kirjotellessani juon miehen tekemää smoothieta ja mietin kuinka onnellinen sitä voikaan olla ihan pienistä jutuista. Tämän voimilla pitäisi jaksaa koko ensi viikko arkea. :)
Mukavaa alkavaa viikkoa teillekin kaikille. Mie kömmin vielä hetkeksi sen ihanan miehen kainaloon ennenkun nukkuMasa vie voiton. ;)
Rantaminä... Tsiisus!
Kevyehkön kokonen kesäkurpitsa
MinäMinäMinäMinä
HulluMarjanPoimijahan se sielä puskassa vaanii...
Aamuköllöttely ja Madagaskarin Pingviinit
Tämän päivän sato!

perjantai 2. elokuuta 2013

BackOnTrack / LongTimeNoSee

...ja mitä näitä nyt oli! ;)

Maailman todennäköisesti huonoin elämäntaparemontista blogia pitävä ihminen ilmoittautuu.  Arki on vienyt meidät mennessään. Olen ollut tosi kiireinen töissä ja siitä johtuen melko väsynyt sitten töiden jälkeen. Tällä kuluvalla viikolla meidän lapset lähtivät tarhaan ja maanantaina isi palasi töihin. Syksy on siis tämän arjen osilta alkanut. Kyllä täytyy sanoa, että on ollut totuttelemista ja varmasti vielä paljon tarvitsee aikaa, että kaikki menee rutiinilla. On the other hand, olen nauttinut siitä, että arki on alkanut ja, että normaalit rutiinit rullaa. Tuntuu siltä, että koko elämä on taas asettunut uomiinsa ja sellainen kesäinen "ajelehtiminen" on saatettu päätökseensä.

Olen tässä kirjoittelujen taukoillessa ollut vähän enemmän tai vähemmän hunningolla. Ruokailut on menneet vähän mistä aita on matalin-mentaliteetilla ja olo onkin ollut sen mukainen. Myös muutama viinin huuruinen ilta tanssilattialla on tullut vietettyä. Liikunnat on olleet työmatkapyöräilyä, kävelyä, bodybalancea ja zumbaa. Eli ei täällä nyt ihan laakereilla ole makailtu, vaikka se minusta itsestäni kyllä hieman siltä tuntuukin. Oikeastaan musta tuntuu siltä, että olisin palannut siihen "vanhaan" minään ja ainut asia mikä muistuttaa tästä "uudesta ja paremmasta" olotilasta on marjojen säilöminen.

Hullu Marjanpoimija ja Eräjorma

Noh, kaikesta tästä löysäilystä ja löllöilystä on nyt pyritty nousemaan ja palaamaan raiteille. Pikkusin askelin taas, kun on tässä meneillää NIIN PALJON muutoksia jo ihan tämän perusarjen suhteen. Tai siis lähinnä olemme vaan palanneet taas raiteille ruokailujen suhteen ja sainpahan minä itsenikin tänään jopa salille. Yläkropan treeniä ja vatsoja sekä selkää... AVOT! Teki hyvää, olo on mahtava ja huomena en nostele mitään. ;) Onneksi minun ei tarvitsekkaan, koska huomena on vapaata ja luvassa lasten kanssa leffailua. Sunnuntaina lisää marjojen poimintaa sekä balance. Ja maanantaina töihin sekä sheikkaamaan buutia zumban merkeissä. 



Ja hei, pakko kertoa... katsokaas mitä sain muun rakkaalta, ihanalta aviomieheltä hääpäivälahjaksi!!! Kyllä mun mies tietää miten tätä vaimoa pidetään hyvänä! <3


Eipä mulla muuta tällä kertaa. Luvassa on tulossa lisää ruokajuttuja, niitä välipaloja ja muuta. Ja toki tietysti syksyn myötä paljon uusia juttuja ja kokailuja. Stay Tuned. ;)

Mutta hei, mitäs teille kuuluu?