Rauhaa!

Tässä syksyn tullessa tupaan olen jälleen huomannut kuinka en ole osannut olla paikallani. En sitten niin hetkeäkään! Jopa tämä tässä istuminen ja kirjoittaminen tuntuu "tylsältä" kun samalla ei voi tehdä miljoonaa muuta asiaa. En sano sitä ettenkö tekisi asioita loppuun asti, mutta huomaan etten oikein aina osaa rahoittua ja antaa itseni vain olla.

Minulle on aina ollut hieman hankalaa pysähtyä ja rauhoittua. Hetkestä nauttiminen on jotain mitä en oikein osaa, valitettavasti! Nyt töiden hektisyyden ja opiskelujen myötä olen yrittänyt opetella sitä ettei minun tarvitse kaiken aikaa suorittaa! Olen oikeasti pakottanut itseni sohvan nurkkaan ihan vain istumaan, ilman, että koen siitä huonoa omaatuntoa. Olen opetellut olemaan rauhassa ja nauttimaan ihan niistä pienistäkin asioista. Samalla olen huomannut olevani entistäkin onnellisempi ja nauttivani aivan niistä pienistä ja arkisistakin jutuista! 

Ihan esimerkkinä toissapäivänä eli perjantaina aloitin aamuni bodybalancella... Kun tunnin aikana nousee kerran kylmät väreet niin, että tunnen itseni maailman voimakkaimmaksi ja vahvimmaksi ihmiseksi ja kahdesti on kyyneleet silmissä silkasta onnesta ja hyvästä fiiliksestä, niin sanoisin jonkun asian menneen oikein! Tämän jälkeen rauhallinen sauna ja sen jälkeen vielä rauhallisesti polttoainetta vatsaan niin johan alkoi työpäivä voimaannuttavasti! Fiilis oli mielettömän hyvä! Ja ennenkaikkea rauhuallinen!

Vielä kun siihen lisää perjantai-illan jolloin "karkasimme" anoppilaan, tyhjään taloon puusaunaan ja takan lämpöön niin johan oli mahtavaa. Mietin siinä saunassa istuessani, että onpas ihana vain olla! Se jos mikä oli sellainen ajatus mitä ei ihan vähään aikaan ole mun päässä ollut. Olen kuitenkin harvinaisen iloinen tästä oivalluksesta ja siitä, että olen antanut itselleni luvan vain olla.

Rauhoittuminen ja hetkistä nauttiminen on loppupeleissä aika tärkeää! Ainakin itselleni tämä "ajan ottaminen" on tehnyt todella hyvää! Joskus vain kiireen keskellä on hyvä ottaa edes pieni hengähdystauko ja nauttia siitä mitä ympärillä on!

Mukavaa ja rauhallista sunnuntain jatkoa!

Osataan meillä Kotkassakin!

Kun tuossa pari postausta sitten haikailin Helsingissä olevaa Anton&Anton liikettä niin osataan meillä Kotkassakin jotain! Pakko se on myöntää. :D

Koska olemme merikaupunki viimeiseen asti niin yksi tärkeä asia on KALA. Toki meillä on tuuttuja, jotka kalastavat ja toisinaan meille kannetaan kalaa kotiin asti. Mikäänhän ei ole niin hyvää kuin tuore, vasta merestä nostettu kala. Rannassa meillä on aika ihana kalakauppa, mistä saa tuoretta ja takuuhyvää tavaraa. Viime lauantaina kävin kyseisessä liikkeessä ja ostin kuhan. Myyjä kysyi minulta, että maltanko hetken odottaa, koska kala oli juuri pyydystetty ja tuotu liikkeelle, joten se oli vielä perkaamatta... NO TOTTAHAN TOKI MALTAN! Ei se kala voisi paljon tuon tuoreempaa olla...

Ja sitten meitä palvelee myös Lähipuoti Onni! Ihana myymälä, minkä valikoima ei ole ihan hirmuisen suuri, mutta kaikki ruoka-tuotteet ovat lähiruokaa! Luomuruoka ja pienet tuottajat ovat heidän liikkeessään avainasemassa. TYKKÄÄN! Viime lauantaina kävin liikkeessä ja tänään joutui jo menemään uudelleen hakemaan "pikaruokaa". ;) Sen lisäksi, että itselleni on viime aikoina noussut tärkeäksi juurikin tuo luomu ja ylipäänsä ruuan puhtaus, merkitsee minulle paljon myös palvelu. Ja tässä kuluneen viikon sisälläkin kun nyt olen tässä Onnissa vieraillut kahdesti niin molemmilla kerroilla on palvelu ollut erityisen miellyttävää.

Tässä Onnista haettua juustoa, jugurttia ja juustohepomakkaraa. Sekä Lifen ostokset!

Ja se pikaruoka... takuuvarmasti tuoretta ja hyvistä raaka-aineista tehtyjä välimeren lihapullia!

Ja vaikkei kauppahalli kauaa Kotkassa kestänytkään niin toivon, että nämä kaksi edellä mainittua kestävät! Itse ainakin meinaan käyttää molempia ja "äänestää" näiden ihanien liikkeiden olemassaolosta jaloillani!

Kaiken sen kiireen jälkeen!

Mukavaa lauantaita murmelit siellä kotisohvilla! ;)

Kaksi viimeistä viikkoa ovat olleet, noh, sanoisinko kiireisiä! Ja stressaavia. 5 päivää töitä + 2 päivää koulua + 5päivää töitä... tämä 12 päivää sisälsi kaksi reissua Helsinkiin ja lukuisan määrän erilaisia tehtäviä ja tekemisiä sekä Tonin duunit Loviisassa ja hänen muutamat ylityötunnit. Stressitasot ovat olleet aikasen korkealla ja tuntu itsestäänkin, että olen ollut melkoinen ärripurri. Yhtenä iltana päivitin sekä faceen että instagramiin seuraavan lauseen : "Joskus saattaa ketuttaa, potuttaa, hatuttaa tai vaikka vähän väsyttää mut ei se silti tarkota ettenkö olis positiivinen ja iloinen ihminen tai nauttis elämästä..." Tuo on NIIN kuvannut mun olotilaa tässä kuluneina viikkoina. MUTTA nyt helpottaa (ainakin osittain) ja tämä viikonloppu ja kahden päivän vapaa tuli enemmän kuin tarpeeseen. 

Olen mie ehtinyt vähän tässä onneksi kuntoilemaankin... ilman noita muutamia henkireikiä olisin varmaan ihan romuna jo. Zumbassa hetkutin taas menemään kiitettävien reilun 1000kalorin edestä (mitähän mie sielä oikeesti teen, kun kulutus on tuota luokkaa???). Kävin myös testaamassa bodyblancen uuden ohjelman ja se on I.H.A.N.A! Odotan sitä hetkeä kun muutaman kerran käytyä osaa ohjelman jo niin hyvin ettei sitä tarvitse kaiken aikaa miettiä vaan voi antaa sen ihanan flown viedä. Tulevana sunnuntaina elikkäs siis huomenna olen menossa vihdoin ja viimein testaamaan bodyjamin tämän uuden ohjelman... Kuinka intona ihminen voi odottaa tuollaistakin?!?! Lisäksi mulla on ollut ihan huikea kaipuu taas tanssimaan, joten ilmottauduin meidän Tanssistudio Moven viikonloppukurssille...mikä alkaa VASTA kahden viikon päästä ja en tiedä miten jaksan odottaa sinne asti!!! ;)

Zumban jälkeen...

Sisäisesti olen yrittänyt ravita itseäni kunnolla ja hyvin tämän kaiken kiireen ja stressin keskellä. Eilen kävin Life:n myymälästä hakemassa lapsille lisää d-vitamiinia ja minulle sekä Tonille lisäksi monivitamiineja. Ostin Solgarin tuotteen, koska olen kuullut siitä hyvää ja nyt mukaan lähti Formula VM75 tabletit. Onhan nuo tuotteet hinnallisesti kalliimpia kuin monet muut vitamiinilisät, mutta toisaalta haluan tietää mitä ostan ja saada hyvää ja laadukasta tavaraa. Jos pystyn luottamaan siihen, että vitamiinit oikeasti imeytyvät ja tekevät sen mitä niiden pitääkin maksan mielelläni niistä hiukan enemmän kuin tuotteesta mistä en ole ihan varma. Ja kertoohan tuo tabletin värikin jo jotain... ;) 

Ruokina meillä on viime aikoina suosittu pitkälti nopeasti tehtävää kanaa tai sitten toisaalta pitkään uunissa haudutettuja juttuja. Sellaisia ruokia mitkä on myöhemmin helppo ottaa mukaan ja nopea lämmittää. Kun on kaiken aikaa menossa on juuri nopeat ruuat parhaita. Toki nuo uuniruuat vaativat aikaa siellä uunissa, mutta valmistuvat toisaalta lähes kuin itsekseen. Uuni miedolle lämmölle ja 2-3tunnin päästä ruoka on ihanan hautunutta ja välissä olet itse ehtinyt tehdä jo vaikka mitä. Mm. porkkana-bataatti-linssi-kanapataa olen tällä viikolla nauttinut muutamaankin kertaan ja voin sanoa, että makuhermojen lisäksi sielu on tykännyt näistä mieltä parantavista syksy-ruuista. :) Pienestä sitä voi ihmisen mieli tulla tyytyväiseksi!

No se näyttää mössöltä, mutta on HERKULLISTA!

Kaiken tämän hässäkän jälkeen tänä aamuna ei ole ollut kiire mihinkään. Toni lähti jo kahdeksan aikaa mun isoveljen kanssa Helsinkiin ja tulee kotio joskus iltapäivällä varmastikin... pojat lähtivät katsomaan sen vielä Heurekassa olevan Body Worlds näyttelyn nyt kun se tosiaan sielä vielä viimeistä viikkoa on. Ja minä puolestani taidan kaapata kohta lapset autoon ja lähteä ruokaostoksille pikkukauppoihin, eilinen cittarin reissu kun ei välttämättä kartuttanut meidän ruokakaappeihin ihan kaikkea mitä olisin halunnut... ajatuksena tänään hakea rannasta kalaa jne. Vaikkei meillä sitä Anton&Antonia ole niin on meillä täällä Kotkassakin paljon hyviä juttuja... ;)

Äiti on vähän vieläkin väsynyt, mutta ei annetan sen haitata... hitaasti ja rauhallisesti tähän päivään. Taidanpa jopa käydä kukkakaupassa ja siivota tänään... mikään ei ole niin ihanaa kuin puhdas koti, tuoreet kauniit kukat ja muutama kynttilä. Kyllä tuolla reseptillä pitäisi stressin kaikota. :)

Mukavaa lauantaita teille kaikille! Olkaa itsellenne armollisia ja hemmotelkaa hieman itseänne. Ja muistakaa toki myös pitää läheisistänne huolta! <3

Jälleen yksi syy miksi olisi ihana asua pääkaupungissamme!

Olin taas viime viikonloppuna Helsingissä opiskelujen parissa. Lauantaina suuntasimme ryhmämme kanssa tutustumaan Anton & Anton nimiseen liikkeeseen. Etukäteen en juurikaan tiennyt kaupasta mitään, joten avoimin mielin suuntasin kohti kyseistä ruokakauppaa.

Ja mihin minä sitten päädyinkään? Kuin toiseen maailmaan ja silti kuin olisin tullut kotiin. Liike oli I.H.A.N.A! Pyörin kuin lapsi karkkikaupassa, enkä tiennyt kuinka monen osaan olisin voinut ratketa, koska kaikki tuotteet kutsuivat minua luokseen. Anton & Anton oli kuin vastaus minun kaikkiin tarpeisiini... ruokakauppa missä laatu ja asiakaspalvelu ovat pääasiassa. Ruokakauppa, jossa kaikki työntekijät tietävät mitä heiltä löytyy. Ruokaa, joka tulee läheltä tai hieman kauempaa, mutta joka on aina joko luomusertifioitua tai tuotu kotimaisilta pientiloilta. Ruokaa, josta tiedät, mistä se on ja ylipäänsä MITÄ se on.

Ja millaista palvelua Anton & Anton tarjoaa!!! Meitä vastassa oli Petra Pusa, joka toimii Töölön myymälän myymäläpäällikkönä sekä henkilöstöpäällikkönä. Petran suhtautuminen ruokaan ja heidän liikkeeseen oli mieletön. Se millä tavalla ihminen voi puhua ruuasta ja sen laadusta, kuinka intohimoisesti hän tähän asiaan suhtautuu, oli jotain aivan sanoinkuvaamatonta. Tässä jos missä oli ihminen, joka sai minutkin hiljaiseksi. Tuollaista intohimoa ja paloa ylipäänsä mitään asiaa kohtaan näkee nykyään aivan liian harvoin. Minulla kulki kylmät väreet pitkin selkäpiitä ja kyyneleet nousivat silmiin, kun kuuntelin Petraa... ja hän puhui "vain" ruuasta.

Petra Pusa työssään

Liike vei siis heti minun sydämeni... Katsokaa nyt vaikka itse miten ihanalta siellä kaikki näyttää!

Tuoretiski on kaupan sydän.

Liikkeen ihanuus yllätti minut täysin, mutta niin yllätti sekin, että A&A tarjoaa myös valmista ruokaa. Mutta ei valmisruokaa... valmiiksi tehty ruoka on laadukkaista ja puhtaista raaka-aineista valmistettua ja tarkasti valikoitua. Saat siis noudettua liikkeestä itsellesi nopeasti vaikka lounaan, jonka alkuperästä ja laadukkuudesta voit olla varma. Eikä sinun tarvitse enää sortua huonoihin valmisaterioihin. Niin ja pikkubonuksena voit napata mukaasi samalla vaikka leivoksen tai levyn raakasuklaata! ;)

Ainoa asia, mistä voisin antaa rakentavaa palautettu A&A:n kohdalla on se, että ruokakauppa on Helsingissä kun minä olen Kotkassa... ;)

Materialistin onnenhetki!

Tänään tulin Helsingistä koulutuksesta kotiin kun mun mies ojensi mulle postista hakemansa paketin. Pieni, mutta sitäkin ihanampi ja odotetumpi paketti Sportamorelta oli saapunut! Syvien ja haltioituneiden huokausten saattelemana availin pakettia ja sonnustauduin Nikeen! ;)

Viikonloppu tuleekin menemään taas Helsingin suunnalla, mutta opiskelujen parissa... On tää kanssa yhtä pääkaupungissa ravaamista tää mun tämän hetkinen elämä! Mutta een valita, opiskelu on ihanaa ja tänäänkin oli mukavaa vaihtelua normipäivälle istua töiden puolesta kouluttautumassa. Antoisia juttuja!

Mutta nyt ei muuta kun... 

Hyvinvointi ja onnellisuus

Voin nykyään paljon paremmin kuin pitkiin pitkiin aikoihin. Uskallan jopa väittää, että voin paremmin kuin kertaakaan koko aikuisikäni aikana. Haluan uskoa siihen, että oma henkilökohtainen hyvinvointini on myös lisännyt onnellisuuttani.

Myönnän sen, että olen tällä hetkellä onnellisempi kuin yhtenäkään hetkenä tämän lyhyen elämäni aikana. Toki olen ollut onnellinen monesti ennenkin -vastarakastuneena, lasten syntymän aikoina, naimisiin mennessäni jne. MUTTA en nyt puhu hetkellisistä suurista onnellisuuden tunteista vaan sellaisesta yleisestä onnellisuudesta ja samalla hyvinvoinnista. 

Olen opetellut rakastamaan itsäni. Olen samalla oppinut hyväksymään itseni. Myönnän etten edelleenkään ole ulkonäöltäni sitä mitä haluaisin tai etten edelleenkään pidä itseäni minään pikkuisena tyttönä. Mutta osaan jo arvostaa itseäni ja SE jos mikä on minun kohdallani jo paljon. Osaan ottaa kohteliaisuudet kohteliaisuutena, enkä enää mieti jokaisen tälläisen jälkeen, että "kunhan nyt sanoo..." 

Olen keräillyt itseäni monen monta vuotta. Olen tietoinen siitä, kuinka väärin olen itseäni kohdellut niinä aikoina kun olen vihannut itseäni. On edelleen päiviä ja hetkiä jolloin en ole tyytyväinen itseeni tai olotilaani. Juuri näinä hetkinä yritän muistaa aina sen mistä tulen ja kuinka pitkän matkan olen kulkenut niin sisäisesti kuin ulkoisestikin.

Uskallan väittää, että kaiken tämän kuljetun matkan aikana olen saanut itsetuntoni takaisin. En enää välttele sosiaalisia tilanteita tai lukkiudu sisälle. Tahdon nähdä ja kokea. Haluan laittaa itseni likoon. Haluan joskus huomata, että pystyn johonkin mihin en ikinä kuvitellutkaan pystyväni. Tahdon elämääni uusia kokemuksia ja ihania ihmisiä, jotka inspiroivat minua. Haluan ELÄÄ! Ihan joka päivä!

Tänään jopa sanoin itselleni, että näytän hyvältä! :D

Rakkaudesta ruokaan ja itseensä!

Olen viime aikoina kiinnittänyt huomiota entistä enemmän ruokaan mitä meidän perhe syö. En nipota asiasta ja eilenkin kävimme lasten kanssa jäätelöllä... itse söin frozen yogurtin, johon valitsin kyllä päälle valkosuklaata ja pätkiksiä eli melkosen sokeripommin! Kotiin ostettavan ruuan kanssa olen kuitenkin hivenen tarkempi.

Olen taas pyrkinyt välttämään valkoista sokeria (kuten edeltä voitte lukea, hehheh) ja valkoista vehnää. Vähentäminenkin on minun kohdallani saanut positiivisen reaktion käyntiin. Alkuviikosta vatsa "oireili" ja puhdisti kehoa, keskiviikon ja torstain tienoilla alkoi iho kukkimaan kun kuona-aineet pyrkii pihalle. Nyt siis mun nenä näyttää lähinnä punaiselta perunapellolta, aika kiva! Mutta tästä se taas helpottaa ja tiedän jo entuudestaan sen kuinka kiva kohta on kun iho on taas hyvässä kunnossa ja koko kroppa voi muutenkin paremmin. Ja ainakaan toistaiseksi eilinen sokerin määrä ei ole vielä vaikuttanut mihinkään. Ja juuri tästä puhuin jo tuossa aiemmassa kappaleessa, en nipota. Olen kuitenkin tietoinen siitä, että jos syön jotain tuollaista saattaa reaktiona olla vatsanväänteitä tai jotain muuta vastaavaa...

Meidän ruokakaappeihin on alkanut kertymään yhä enemmän ja enemmän parempia ja erilaisia vaihtoehtoja. Yhä useammin pakkauksissa ja paketeissa lukee "luomu". Ja vaikkei meillä entuudestaankaan paljon syöty eineksiä niin nyt ei oikeastaan sitäkään vähää.

Kaappien täydennystä.

Kaakaonibsit, kookosvesi ja bulgur ovat ihan uusia tuttavuuksia. Muita on löytynyt kaapista jo ennenkin, mutta osa vaihtoi nyt merkkiä tai laatua luomuksi.

Quinoa on noussut mun listalla ihan ykköseksi, tykkään tositosi paljon!

Kaakaonibsit on ihania esim. rahkan seassa ja sisältävät PALJON hyviä antioksidantteja!

Hunajaa olen suosinut jo pitkään, mutta nyt kaapista löytyy Reilun Kaupan sellaista.

Ja tää... voi! ISO sydän! Mielettömän hyvää!

Eilen myös starttasimme auton kohti Kouvolaa ja kävimme taas kauppakeskus Veturissa... lähinnä siksi, että siellä sijaitsee meidän lähin punnitse ja säästä-liike. Kotkassa käytän aika paljon nykyään Life:ä, mutta tuota toista ihanaa liikettä ei meiltä ainakaan vielä löydy... ja matkaan tarttui vaikka ja mitä! Cashewt, mantelit, kookoslastut ja mansikat sekä uutena kokeiluna mulperi-marjat. Mukaan tarttui myös miehelle hot-bali-nut-mixiä ja itselleni kookosvesi. Tuossa liikeessä on ihana kun saat valittua lähes kaiken myös luomuna ja niinhän mekin sitten tehtiin. :)

Musta on ihanaa se, että kun olen itse kiinnostunut hyvästä ja puhtaasta ruuasta niin niin on tuo meidän mieskin. Tätä ruoka"muutosta" olisi aika ikävä tehdä jos toinen perheen aikuisista ei olisi muutoksessa mukana. Yhtenä iltana kun kovasti Tonia kiittelin siitä, että hän jaksaa tätä mun "ruokahulluutta" ja tarkkuutta näissä asioissa sanoi hän minulle: "tottakai, miksen? En mie ajatellut koko loppuelämää näyttää tältä!" Siinä kohtaa tajusin itsekin sen, kuinka pitkä matka meidän perhessä on jo kuljettu tämän oman hyvinvoinnin saralla, mutta samalla myös sen, että vieläkin paremmin meillä voitaisi voida. Ja sitä parempaa oloa kohtihan tässä ollaan matkalla, pienin askelin ja hitaan VARMASTI!

Olen myös säilönyt näin syksyn korvilla taas kaikenmoista. En voi muuta sanoa kuin, että onnea on isoäiti, jonka pihalta saa vaikka ja mitä sekä työkaveri joka on kantanut mulle heidän pihalta omenoita ja luumuja.... On tullut omenasosetta ja luumusosetta ja jouluksi kriikunalikööriä ja ja ja... Ihaninta on se, että kaikki ilahduttaa meitä pitkin talvea!

Omenoita, kassikaupalla...

Luumusosetta, mikä on muuten ihanaa luomupuuron seassa!

Viinimarjaista-ruispuuroa, pitkään haudutettua ja sekaan loraus maitoa!

Olen mie sit vähän liikkunutkin, enkä pelkästään syönyt tai säilönyt! ;)

BodyBalance <3

Eipä mulle muuta näin lauantaisena aamuna... tai aamupäivänä oikeastaan. Kummasti se on tämä mieli ja jaksaminenkin virkistynyt kun saa kunnon ravintoa ja liikuntaa ja kaikkea. Uni tulee silmään kivasti (nyt kun kävin torstaina hierojalla ja saan selän/hartioidenkin osalta nukutuksi) ja aamulla jaksaa herätä ajoissa... tänäänkin esim. jo vaikka 6.30! :D

Täs mie, Moi! :)