maanantai 31. maaliskuuta 2014

Vatsojen viikot!

I´m back!

Johan tässä tuli pidettyä parin viikon blogitauko ihan huomaamatta! Arki vaan on vienyt... ja vatsatauti! 

Pari viikkoa sitten tiistaina tulin illalla töistä kotiin ja ihmettelin huonoa oloa... lämpöä oli siinä kohtaa 38.3 ja sitä seuranneesta yöstä ette sen kummempia haluakkaan tietää. Keskiviikon sitten makasin sängyssä ja mietin etten ikinä selviä siitä olotilasta! Torstaina olin jo sen verran järjissäni, että ehdin ajattelemaan erinäisiä asioita... päädyin miettimään kulunutta talvea! Olen sairastellut sen aikana enemmän kuin monena sitä edeltävänä vuotena yhteensä! Toki lapset aloittivat eskarin ja tarhan syksyllä, eli meillä on kotona kiertänyt ja pyörinyt täysin erilaisia pöpöjä kuin tähän astisina vuosina, mutta ei se voi kaikkea tätä sairastelua selittää. Siinä sängyssä maatessani mietin etten jaksa enää yhtäkään sairastelua. 

Viime viikolla lapset sairasteli vatsapöpöt pois alta ja nyt se on heidänkin osalta toivottavasti ohi! 

Tätä sairastelua vastaan on nyt tartuttu järein asein ja meillä on lisäilty maitohappobakteerien määrää sekä alettu jälleen ottamaan AloeVeraa! Oon niin KYLLÄSTYNYT siihen, että koko ajan jotain paikkaa kolottaa, että nyt vaan päätin, että meille ei enää sairaudet tule!



Ja koska uskon siihen, että meidän kokonaisvaltainen hyvinvointi lähtee pitkälti siitä kuinka meidän vatsa ja suolisto voi niin siksi tartuin ensimmäiseksi tähän "epäkohtaan". Nyt meidän perheen vatsat laitetaan voimaan hyvin, jotta olot ja elo parantuu!

Toki tähän kokonaisuuteen liittyy myös ruokavalion puhdistelu ja parantelu, ja ensisijaisesti siitä lähdetäänkin liikkeelle. Hyvänä lisänä tulevat sitten nämä muut lisätuotteet. Jostain se on aloitettava, jotta tämä perhe voisi paremmin ja vastustuskyky kohenisi! 


Onneksi myös pitkä pimeän ajan jälkeen saamme nauttia auringon energiasta ja pitenevistä päivistä, jo ne saa hymyn huulille ja elämän näyttämään PALJON valoisammalta!

perjantai 14. maaliskuuta 2014

14.3.

Tämä päivä on se päivä jolloin musta tuli äiti... siitä on aikaa tänään tasan seitsemän vuotta!

Kello näyttäis olevan tässä 18.20... tasan 7vuotta sitten!

Lapset kasvaa ja kehittyy... tänä seitsemänä vuotena myös minä olen kasvanut ihmisenä aivan mielettömän paljon! Tottakai äitiys kasvattaa ja kehittää, mutta itseni kohdalla on tapahtunut paljon tuon hetken jälkeen. Olen pienentynyt, saanut elämäni ja terveyteni takaisin ja kasvanut sekä kehittynyt oman ajatteluni saralla aivan äärettömän paljon.

Sovituskopissa...


Tuosta ajasta on seitsemän vuotta, mutta kasvu ajattelussani on aivan valtava. Se kuinka positiivisesti näen elämän tällä hetkellä on jotain erityisen huikeaa verrattuna tuohon tuon hetkiseen olotilaani. Toki olen AINA ollut onnellinen lapsista, mutta tuolloin en osannut arvostaa itseäni. NYT tiedän, että kun minä voin hyvin ja jaksan arjessa voivat kaikki läheisimmät ihmiseni myös paremmin. Kun minä jaksan touhuta lasten kanssa (ja muutenkin) niin olen paljo parmpi ihminen ja etenkin parempi ÄITI!

Paljon onnea äidin rakas VAOV!

Tälläisiä aatteita tähän perjantaiaamuun... Huomenna äiti ja isi laittaakin ykköset päälle ja lähtevät juhlimaan aikuisten oikeasti ihanassa seurassa! :D Sitä on odotettu! ;) Ja ihana Milka pelastaa tämän äiskän meikin ja hiusten osalta... Hyvä ilta siis luvassa! ;)

tiistai 4. maaliskuuta 2014

Tykkään siitä mitä teen!

Tiedättekö sen olotilan, pitkän työpäivän jälkeen? Kun olet väsynyt ja tiedostat sen, että jotkut päivät on parempia kuin toiset? Kun olet ollut töissä fyysisesti läsnä sen lähes 12 tuntia, josta käyttänyt noin puoli tuntia johonkin muuhun kun töiden tekoon? Sen tietynlaisen väsymyksen, mikä tulee tuon mittaisista päivistä?

Mulla on nyt just se tunne! Olo on väsynyt... vietin työpaikalla tosiaan lähes 12 tuntia, joista 30minuuttia kului omaan Hypoxi-kuuriini. Tänään olen syönytkin töitä tehdessä. Monen monta asiaa on mennyt eteenpäin. Ravintoluentoja on tullut sovittua. Asiakkaille on tullut soiteltua. Kalenteri täyttyy mukavasti. Tänään olen ollut myös kolmella ryhmäliikuntatunnilla ohjaamassa, tämähän ei mun viralliseen toimenkuvaan kuulu, mutta pidän siitä aivan hirmuisesti ja tanssituntejahan on aikoinaan tullut ohjattua jokunen kymmen(sata). Ja mitä enemmän tulen sinuiksi tuntien pidon kanssa taas, sen mukavammalta se tuntuu. Olen myös tavannut ravintovalmennettavia. Ja tehnyt töitä vastaanotossa. Asiat rullaavat ihanasti ja tykkään siitä säpinästä mitä tälläiset kiirepäivät saavat aikaan.

Tiedättekö sen tunteen omasta työstänne, että JUST TÄTÄ mie olen isona halunnutkin tehdä? Sen ajatuksen pitkän ja kiireisen päivän päätteeksi, kun ajattelee väsynyt hymy kasvoilla, että "olipahan mahtava päivä"? Jos ette, niin suosittelen etsimään sellaista työtä. Siellä töissä kuitenkin vietetään melkoisen paljon tunteja päivästä ja luulen, että moni meistä haluaisi pitää työstään. Ja luulen, että työstään pitäminen on yksi syy jokaisen omaan hyvinvointiin. Kun työ ottaa, mutta myös antaa paljon...



Täältä voitte lukea mitä minä ravintovalmentajana teen. Ja hei, jos on jotain asiaa ravinnosta mikä painaa mieltä, niin mulle voi soitella tai laittaa sähköpostia. Sitä vartenhan minä tätä teen, että voin tarjota muille jotain! :)