maanantai 27. lokakuuta 2014

It´s all about me!

Maanantai, harmaata...

Tai sitten voi aloittaa aamun vaikka pinkillä juomalla! Tällä hetkellä mulla on kokeilussa Biosteelin tuotteet, mitkä on "pikkusen" parempia ja pikkusen puhtaampia tuotesisällöltään kun useat muut treeni/palautusjuomat. Mulla on tällä hetkellä kokeilussa ennen treeniä ja treenin aikana juotava lisä. Mie tosin olen ottanut tästä itselleni aamunherättäjän... kivasti buustaa aineenvaihdunnan käyntiin ja antaa energiaa päivään. Ja just tällästähän mie tällä hetkellä tarvitsen enemmän kun mitään. Kaiken lisäksi tuote on hyvinkin luonnonmukainen ja makeutettu stevialla. Tätä mainosta ei ole maksettu, mut suosittelen siltikin kokeilemaan. Suomasta tätä tuotetta saa yhdestä paikasta, ja jos alkoi kiinnostamaan niin laitelkaa mulle viestiä niin saatte yhteystietoja! :D

#drinkthepink

Noh, mutta kuten jo edellä sanoin niin energiaa tää ihminen tällä hetkellä tarvis enemmän kun mitään. Olen alkanut järjestelemään ajatuksiani ja olemistani niin, että ehtisin oikeasti kiinnittää huomiota myös itseeni! Keskenmeno ja sairastelut on tosissaan saanut mun mielen ihan pohjamutiin ja vieläkin musta tuntuu et yleiskunto on aivan kateissa. Toki uskon siihen, että ihminen on kaiken kaikkiaan kokonaisuus ja, että huono psyykkinen olotila voi vaikuttaa myös fyysiseen olotilaan ja päinvastoin. Jotenkin vain tuntuu, että vaikka tahtoisin kuinka ajatella positiivisesti ja kaivaa sen mielettömän draivin kaikkea kohtaan, niin en saa sitä tehtyä. Mulla on kaiken aikaa sellainen olo etten enää keksi keinoja miten saada asiat rullaamaan oikealla tavalla. Tuntuu, että olen hieman heittänyt hanskat tiskiin, vaikka just sitä mun ei nyt kuuluisi tehdä.



Perjantaina ostin itselleni uuden vihkon, minkä avulla päätin alkaa pistämään omaa ajatustani ja ajatteluani kuntoon. Sinne kerään kaikkia positiivisia asioita, sellaisi minulle tärkeitä ja minua määrittäviä asioita. Se on vihko mun omia ajatuksia varten, ja samalla tutkimusmatka mun omaan itseeni. Siihen samaan vihkoon kertyy mietelauseita, oman itsensä tutkimista sekä positiivisuus/kiitollisuus-päiväkirja. Vielä en tiedä mitä kaikkea vihko tulee pitämään sisällään, mutta pääasiallisesti sen tarkoitus on jäsentää mun ajatuksia, parantaa mun oloa ja ihan vaan kuunnella.



Pyrin tällä kaikella siihen, että jaksaisin paremmin, voisin hyvin ja löytäisin asioista taas niitä positiivisia puolia. En osaa sanoa kestääkö positiivisuuden löytäminen ja oman itseni tutkiskelu päivän, viikon vai loppuelämän, kun eihän sitä etukäteen tiedä. Elämästä ei koskaan tiedä, mutta sen tiedän että haluaisin voida paremmin ja jaksaa enemmän. Haluaisin tehdä asioita ja nauttia niistä. Pienin askelin eteenpäin, sellaista valtavaa loikkaa odottaen! :)



Mukavaa alkanutta viikkoa ihmiset! Yrittäkää jaksaa hymyillä harmaudesta huolimatta!

maanantai 20. lokakuuta 2014

Kun oma hyvinvointi on vaarassa!

Viimeisimmän kirjoituksen jälkeen ei ole tapahtunut mitään! Ei niin yhtikäs mitään... 

Olen voinut todella huonosti. Mieli toki on ollut aika maassa ja huomaan tekeväni asioita aivan puoliteholla, ihan vaan koska oln niin poissaoleva. Mutta mieltäkin pahempi on tämä oma fyysinen olotila. Multa meni täysin tuon tapahtuman myötä vastustuskyky sekä peruskuntokin romahti. En vieläkään ole kunnossa, vaan joka aamu herään erilaisten oireiden vallassa ja pitkin päivää kipuilen milloin milläkin tavalla. Mitään en oikein jaksa tehdä, ja hengästyn ihan pienimmästäkin ponnistelusta. Mua huimaa kaiken aikaa ja olo on muutenkin mitä "mahtavin". 

Oon näyttänyt mm. tältä, kun sain flunssan ja silmätulehduksen... :/

Oon alkanut vetää tuplasatseja vitamiineja ja aloitin lisaraudan syönnin, kun en oikein muutakaan keksi. Viikko sitten kävin viimeksi polilla ja sanoivat vaan, että kaikki kunnossa. Kait hyö tietävät... itse en ole ihan varma. 

Mutta ehkä se vain ottaa aikaa, saada kroppa kuntoon ja toimimaan oikein tuollaisen tapahtuman jäljiltä. 

Yhtenä päivänä viime viikolla kuitenkin kiharsin hiukseni, jopa hieman meikkasin sekä puin päälleni muuta kuin verkkarit ja päätin alkaa taas hymyilemään. Voin sanoa, että helpommin sanottu kuin tehty.


lauantai 4. lokakuuta 2014

Enkeleitä!

Keskiviikkona 1.10.2014 taivaalle syttyi yksi uusi tähti. Aivan pienen pieni, niin pieni ettei äiti ja isi siitä vielä edes tienneet.
Vaikka emme hänen olemassaolostaan edes tienneet, olemme häntä jälkikäteen kovasti surreet ja kaivanneet.

Joskus elämä heittää tiellemme jotain täysin odottamatonta. Jotain mitä on aika vaikea käsittää. Kaikella kuitenkin on varmasti tarkoituksensa ja ehkä tämä tuli meille pysäytykseksi vaikkemme tienneet sitä tarvitsevamme. 

Oma perhe on tuntunut tällä viikolla erityisen tärkeältä ja kaksi tervettä lasta entistäkin tärkeämmältä ja rakkaammalta.



Joka ilta halaan lapsiani tietäen kuinka onnekas olen. Ja nyt ajattelen myös sitä yhtä enkeliä taivaalla. Olisimme pitänet sinusta oikein hyvää huolta, mutta nyt olet varmasti siellä missä sinun kuuluukin olla.