Joulu, Jul, Christmas!

Oon ihan vallaton jouluihminen. Alotan meidän perheen joulun valmistelut jo marraskuussa. Pikkuhiljaa kotiin kertyy jouluisia tavaroita ja koristeita, yksi kerrallaan, pikkuhiljaa. Teen joka vuosi just sen verran kun hyvältä tuntuu. Yleensä tuntuu siltä, että jouluna more is more. Rakastan laittamista... rakastan sitä joulun tunnetta ja kaiken aikaista pientä hääräämistä.

Olohuoneen ikkunassa DIY-tähdet

eteisen joulua

Mulle joulu on perheen juhla. On ihanaa saada kaikki läheisimmät ympärille ja nauttia ilosta ja riemusta. Teen kaiken enemmän kuin mielelläni. Ja mitä enemmän ihmisiä, sitä parempi on mun mielestä. Se, että mie rakastan laittaa ja tehdä, ei ole keneltäkään muulta pois. Haluaisin ajatella, että jos joku ei halua itse laittaa joulua, voi hän tulla valmiiseen pöytään ja nauttia ripauksen joulusta meidän luona. 

ulko-ovessa DIY-kranssi

Wanhan holviston joulu

Mua välillä häiritsee ihmisten stressi joulun kanssa. Mulle tämä juhla ei tuo stressiä, jos jonain vuonna jää kortit lähettämättä niin sitten jää... tai jos jonain vuotena ei rakenneta piparkakkutaloa niin sitten ei rakenneta. Useimpina vuosina kuitenkin teen kaiken ja ihan silkasta halusta. En sen takia, että minun pitäisi. Mun joulun laittamisen ei pitäisi olla keneltäkään muulta pois. Jos minä haluan laittaa niin en todellakaan ajattele, että kaikkien pitäisi laittaa. Siltikin kuulen toisinaan, että kuinka jaksan höösätä tätä juhlaa näin. Varmaan siksi, etten koe höösääväni, vaan teen kaiken mitä teen silkasta ilosta ja omasta halusta.

piparkakkutalomme

Sama pätee lahjoihin. Mua ei saa millään ilveellä mukaan "ei osteta toisillemme lahjoja"-juttuihin. Mulle joulu on myös antamisen juhla. Sen lahjan tai antamisen ei tarvitse olla mitään suurta. Mie ilahdun aivan suunnattomasti jo jokaisesta joulukortista mikä postiluukusta kolahtaa. Mun ajatus antamisesta ei mene käsi kädessä kuluttamisen kanssa, koska monet minunkin antamat lahjat on itse tehtyjä tai todella, todella pienellä budjetilla hankittuja. Enkä koskaan ikinä määrittele lahjoja niiden rahallisen arvon mukaan. Pyrin toteuttamaan tätä samaa ajatusta lasteni kanssa ja viime jouluna he olivat kaikista onnellisimmat uusista yöpuvuista, ne on käytössä edelleenkin, mutta kukaan ei oikeastaan edes muista mitä leluja lapset viime jouluna saivat. Tunsin jälleen onnistuneeni äitinä. 

keittiön kaapin ovessa muistutus

Tärkeintä joulussa kuitenkin on mulle se tunne. Se, että kaikki tärkeät ihmiset ovat yhdessä ja nautitaan olosta. Syödään hyvin ja poltetaan kynttilöitä. Se sellainen tunnelmallisuus siinä kaikessa, kun vuoden tärkein juhla jälleen koittaa.

Tällä ajatuksella jouluun. Edes tällä hetkellä perhessä jylläävät sairastelut ei mun joulumieltä saa kaikkoamaan.